Uusimmat kuvat Instagram-tilillämme Ah buranaa! Nämä helposti saatavat ihmenapit ova Buranalle ja muille särkylääkkeille on paikkans Näin se kuukausi vierähti ja nyt olisi aika käy Muuta mukavaa ChattaanettimummonkanssaMuruset.fi Testaatietosi minivisoillaPelaamaan Kysy,mevastaammeKysy BUENOTALKvastaa kysymyksiin, jota et edes tajunnut kysyä! Tsekkaameidän blogiBlogiin TuumeidänvapariksiLab Uusimmat Blogit Buenoleiri – Mistä on kyse?21.06.2022Hae mukaan tästä lomakkeesta!Järjestämme maksuttoman mediataitoleirin 13-17- vuotiaille 3.-4.9. Helsingin Kivisaaressa. Mediataitoleirin tarkoitus on vahvistaa osallistujien medialukutaitoja sekä opettaa tiktok-videoiden käsikirjoitus- ja tuotantotyöstä. Leirillä tuotetaan yhdessä tiktok-videoita Buenotalkin kanaviin Tiktokissa @buenotok sekä Instagramissa @buenotalk. Tiktokien tavoite on lisätä tietoa päihteistä, pelaamisesta ja nuorten hyvinvoinnista. Huomioithan, että leirille otetaan vain rajallinen määrä osallistujia. Leiripaikka Kivisaaren kesäkoti Leiri järjestetään Helsingin Kivisaaressa 3.-4.9. Saari sijaitsee Itä-Helsingin saaristossa. Saarelle pääsee lautalla, joka lähtee Helsingin Laajasalosta. Saareen lähdetään aamulla kello 10:20. Tieto tarkasta lähtöajasta ja -paikasta kerrotaan myöhemmin osallistujien kesken. Lupa huoltajalta Leiri on suunnattu 13-17-vuotiaille. Ilmoittautumislomakkeeseen tulee jättää huoltajan yhteystiedot. Huoltajalta varmistetaan lupa osallistua leirille soittamalla. Ruokailu Leirillä järjestetään ruokailut. Ruokailu on osallistujalle maksuton. Kerrothan ilmoittautumislomakkeessa mahdollisista allergioista tai erityisruokavaliosta. Mitä mukaan? Vaatteet kahdelle päivälleLämmintä päälle, saatamme viettää aikaa ulkona tuulisessa ympäristössäUikkarit ja pyyhe, jos haluat (Leirillä on mahdollisuus saunoa!)Vähän käteistäOma puhelin tai kamera, jolla kuvata videoitaVesipulloHyvää leirifiilistä! Tiktokien julkaisu Leirillä tuotetut videot julkaistaan EHYT ry:n sosiaalisen median kanavissa. Leirille osallistuessaan osallistuja suostuu siihen, että hänen tuottamaansa sisältöä voidaan julkaista EHYT ry:n kanavissa. Osallistuja suostuu myös siihen, että sisältöä jossa hän itse esiintyy voidaan julkaista EHYT ry:n kanavissa. Osallistuja pystyy itse vaikuttamaan leirin aikana julkaistavaan sisältöön – mitään sisältöä, missä osallistuja esiintyy itselleen epäsuotuisassa asemassa ei julkaista. Ohjelma (Osallistujille tiedotetaan tarkemmasta aikataulusta lähempänä.) Lauantai 10:25 lähtö lautalla Laajasalon satamasta 10:40 Lautta perillä Kivisaaressa 11:00 Esittäytymiset 11:30 Medialukutaitoa 12:20 Lounas 12:45 Esiintymiskoulu 13:30 Tiktokien työstöä – aihehaku, käsikirjoitus 15:00 Tiktokien työstöä – kuvaaminen 16:00 Välipala 16:00 Kuvaamista ja editointia 19:00 Illallinen, vapaa-aikaa Sunnuntai 9:00 Aamupala 10:00 Tiktokien viimeiset silaukset 11:00 Palautteenanto ja lähtövalmistelut 12:00 Kivisaaresta lähtö (tarkentuu vielä) >>> Innostuitko? Hae leirille mukaan täältä! <<< Kysyttävää? Leirin ohjaajat Emma ja Miro vastaavat mieluusti leiriä koskeviin kysymyksiin. Heinäkuussa tavoitat paremmin Miron ja elokuussa Emman. Alla yhteystiedot. Miro Keinänen, mediasuunnittelija miro.keinanen@ehyt.fi Emma Rahikainen, mediasuunnittelija emma.rahikainen@ehyt.fi, 044 773 5041...Lue lisää...Salainen tehtävä: Alkoholittoman oluen tilaaminen14.01.2022On kesä 2021. Olen isolla kaveriporukalla elämässä parasta nuoruuttani helsinkiläisessä kuppilassa. Lähden pöydästä ja suuntaan baaritiskille yksin. Tilaan baarimikolta yhden alkoholittoman Heinekenin. “Is it possible to pour it in a glass?” Kysyn. Baarimikko kaataa oluen lasiin. Menen takaisin lössini luokse. Syyni haluta nauttia olut pullon sijaan lasista ei suinkaan johtunut siitä, että alkoholittoman oluen maut ja aromit tulisivat lasista juodessa paremmin esiin. Tilasin oluen lasiin siksi, koska niin sitä ei erota sen alkoholillisesta sisaruksesta. Tuntuu vähän oudolta tehdä niin – aivan kuin yrittäisin salailla alkoholittoman oluen juomista. Tiedän syyn olevan hölmö, mutta en halua että seurueessani kukaan alkaa… … Kysyä minulta, miksi en juo. Vaivaudun kysymyksestä, sillä siitä tulee fiilis että alkoholinkäyttö on jollain tavalla iso osa juuri tätä kyseistä illanviettoa ja siitä kieltäytymällä en haluaisi kuulua porukkaan. … Luulla, että en halua pitää hauskaa. Lupaan, että yritän parhaani olla hauska myös ilman. Tai miksi yrittää, kun illanvieton tarkoitus on vain OLLA ja pitää hauskaa? Jos ei seura kelpaa, ei kiinnosta. En tullut tänne suorittamaan hauskanpitoa. … Pohtia, että minulla on alkoholinkäytön kanssa ongelmia. Ei ole. … Syyllistää omaa alkoholinkäyttöä. En tuomitse kenenkään syytä juoda. Jokaisella meillä on omat syymme juoda ja olla juomatta, enkä niihin tässä seurassa itsekään puuttuisi. En tiedä miksi ajattelen näin. Seurueessa on kuitenkin läheisiä kavereita, joiden kanssa olen pitänyt hauskaa monet kerrat myös ilman alkoholia. Ehkä halusin pelata varman päälle ja vältellä mahdollisia kiusaantuneita hetkiä. Tuntuu, että Suomessa alkoholiton illanvietto herättää seurueessa helposti kysymyksen, että MIKSI. Kirjoitin syyni tähän, ettei niitä tarvitse jatkossa pohtia. En jaksa. Pienikin darraa muistuttava tila ei houkuta seuraavana päivänä YHTÄÄN. Darrassa tuntuu, että tuhlaa aikaa ja rahaa – sohvalta jaksaa nousta ainoastaan hakemaan jonkun överirasvaisen Wolt-tilauksen oven takaa. Muuten sitten päivä tuhlaantuu jonkun sitcomin parissa, jossa on 30-minuuttiset jaksot. Olen todennut, että ne toimivat parhaiten darrassa. Minulla on yhtä hauskaa myös ilman. Erityisesti seurassa, jossa jo tunnen tyypit alkoholi ei tuo lisäarvoa hauskanpitoon. Hauskassa seurassa syöminen, tanssiminen tai pelaaminen toimii myös ilman alkoholia. Alkoholin vaikutus omaan terveyteen on alkanut mietityttää viime vuosina. Harrastan paljon urheilua ja koen että dokaaminen vaikuttaa omaan jaksamiseen, vaikka ei urheilisikaan darrassa. On vaan yleisesti skarpimpi olo, jos juo harvoin. Vaikutukset mielenterveyteen ovat myös selkeitä. Alkoholin vaikutus turvallisuuteen. Tämä syy ei varsinaisesti ole aina ajankohtainen itselleni, mutta se mietityttää paljon yhteiskunnassa jossa elämme. Matkustelen paljon itsenäisesti ja en reissuillani melkein ikinä käytä alkoholia. Luotan yleensä seuraan jossa olen, mutta ainakin pelaan varman päälle kun en vedä känniä. Toki myös Suomessa on mahdollisuus tulla huumatuksi ja hyväksikäytetyksi. Kun raiskauksen uhri on teon aikana alkoholin vaikutuksen alaisena, voidaan sitä myöhemmin käyttää häntä vastaan. Vaikka rikoslain mukaan alkoholilla ei ole vaikutusta seksuaalirikostuomioihin, voi se silti vaikuttaa uhrin ja tekijän muistikuviin illasta. Näin alkoholi voi muuttaa todisteita ja lausuntoja tapahtuneesta. Vallitsevasta seksuaalirikoslain epäoikeudenmukaisuudesta voisin vaikka kirjoittaa kokonaisen kirjan, mutta ei lähdetä nyt sille tielle. Aiheesta kiinnostuneen kannattaa sen sijaan tutustua Suostumus2018-kampanjaan, jonka tavoite on perustaa raiskauksen määrittely uhrin suostumukseen väkivallan sijaan. Monen mielestä feministisin teko olisi olla välittämättä turvallisuudesta ja ryypätä siitä huolimatta – mutta lopulta feministisin tekohan on päättää itse, käyttääkö alkoholia ylipäätään vai ei. Onko noloa olla ainoa joka ei juo? Miten itse suhtaudut, kun kaveri ei juo? Sytyttääkö se sinussa kipinän pohtia omaa juomattomuutta? Onko sua koskaan häirinnyt, että kaveri ei juo vaikka itse just korkkasit kaljan? Ymmärrän hyvin fiiliksen, että jos on kaksin kaverin kanssa ja tämä päättää olla juomatta siitä voi tulla vähän kiusaantunut olo. “Onko silti ok, jos mä juon?” –kysymyksen esittäminen voi tuntua hassulta. Ehkä juomattoman kaverin seura voi laukaista myös itsessä innon kokeilla illanviettoa selvinpäin. Jos ryyppääminen on ollut aiemmin se teidän yhteinen juttu, voitte kokeilla jotain toista keskustelun kimmoketta – itse olen todennut toimivaksi yhteiset peli- tai piirrustusillat sekä liikunnan. Kun nauttii harvoin, tuntuu se spessummalta En silti ole absolutisti. Termi ”sober-curious” tuntuu mielestäni parhaalta. Sober curious on ilmiö, joka on vapaasti käännettynä uteliasta raittiutta. Tämä maailmalla suosioon noussut ilmiö kannustaa kyseenalaistamaan omia alkoholin käyttöön liittyviä tottumuksia. Silloin tällöin viinilasillisen tai ölppösen nautiskelu tuntuu tilanteeseen sopivalta. Olen kuitenkin huomannut, että mitä vähemmän kerralla sitä nauttii, sen parempi fiilis itselle jää. Silloin myös ne kerrat, kun nauttii tuntuu se spesiaalilta. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän voin allekirjoittaa juuri näitä peruskoulun terveystiedon itsestäänselviltä tuntuvia elämänohjeita. Nuorena suhtauduin niihin perus-jargoniana, joka tuntui toisinaan jopa aivopesulta. Nyt nuorena aikuisena ymmärrän fyysisen ja psyykkisen terveyden yhteyden ja pidän sitä arvokkaimpana asiana, mitä minulla on. Tipattoman tammikuun aikana on hyvä pohtia myös omaa suhdettaan alkoholiin. EHYT ry:n ja Kantar TNS:n tekemän selvityksen mukaan tipatonta tammikuuta viettää noin 15-18 % alkoholia käyttävää aikuista. Tuoko alkoholi sitä “lisäarvoa” yhteiseen illanviettoon? Keskustelua voi seurata somessa #uusiatottumuksia #nyavanor #tipaton! … ja mitä mun kavereihin tulee, olisin ihan hyvin voinut kertoa bissen olleen alkoholiton. Loppujen lopuksi, mitä väliä? – Emma...Lue lisää...Uskonto määrittää juomatapoja – totta vai tarua?01.12.2021Päihteet puhuttavat ja jakavat helposti mielipiteitä. Mutta kuinka usein päihdekeskustelussa tulee mietittyä kulttuuritekijöiden vaikutusta päihteiden käyttöön ja siihen liittyviin asenteisiin? Ovatko muslimit aina raittiita ja muut suomalaiset juoppoja? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä ennakkoluuloja meillä jokaisella on eri kulttuurien päihteiden käytöstä. Vaellusreitillä tuli oiottua typistettyjä ajatuksia suomalaisten juomakulttuurista. Kuva: SToryblocks Muistan ensimmäisen kerran, kun päädyin keskustelemaan siitä, miten päihteisiin suhtaudutaan eri kulttuureissa. Olin viikon vaellusreissulla Sveitsin Alpeilla kun suomalaisten juomatavat tulivat yllättäen puheeksi paikallisessa vuoristomajassa. ”Te suomalaisethan olette tosi kovia juomaan”, tokaisi paikalla ollut sveitsiläinen farmari, kun kuuli mistä olin kotoisin. Tämä tokaisu nauratti minua kovin, mutta hieman myös mietitytti mistä moinen oletus oli syntynyt. Kuuluuko juominen suomalaiseen kulttuuriin näin olennaisesti, että jopa 2 000 metrin korkeudessa asuva sveitsiläinen vuoristofarmarikin sen tiesi? Keskustelu eri päihdekulttuureista opettaa ymmärtämään Tämä vuoristomajassa käyty keskustelu muistui mieleeni, kun kokoonnuimme hiljattain Hadiya-hankkeen nuorten kanssa keskustelemaan päihteistä. Hadiya-hankkeen toiminnan tavoitteena on ehkäistä somalin- ja arabiankielisten nuorten päihde- ja rahapelihaittoja. Hanke järjestää yhtenä toiminnan muotona nuorten ryhmiä, joissa vietetään yhdessä aikaa hankkeen teemoista keskustellen. keskustelemalla saat selvää mitä toinen ajattelee esimerkiksi päihteistä. Kuva: Muttaqi Khan Tällä kertaa olin hypännyt nuorten mukaan Itikseen. Kuten vuoristomajassa muutama vuosi sitten, istuimme nytkin maittavan ruoan ääressä ja juttelimme siitä, miten eri kulttuureissa suhtaudutaan päihteisiin. Nuoret kertoivat itse, että he eivät muslimeina käytä päihteitä, koska päihteet ovat islamin uskonnossa haram, eli kiellettyä. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, etteikö päihteiden käyttöä esiintyisi myös muslimiyhteisöissä. Ottaako aihe itse puheeksi vai odottaako toisen aloitetta? Kulttuurilliset tekijät ja uskonnot toki vaikuttavat siihen, miten päihteisiin suhtaudutaan. Aihe voi olla itsessään niin tabu, että siitä puhuminen voi olla joillekin vaikeaa. Kulttuurisensitiivisyys on tässä tilanteessa ihan must. Kuitenkin on hyvä olla varovainen sen suhteen, että ei oleta liikaa. Mitä jos omat oletukset eivät vastaakaan todellisuutta? Unohda yleistäminen, juttele! Kuva: Muttaqi Khan Hadiya-nuorten kanssa käydyn keskustelun jälkeen jäin pohtimaan omia ennakkoluulojani asiaan liittyen. On helppoa yleistää, että joissain kulttuureissa päihteitä ei vaan käytetä ja that’s it. Tiedämme kuitenkin hyvin, että ei se homma ikinä ihan näin mene. Olemme kaikki yksilöitä ja siten myös päihteisiin liittyvät ajatuksemme ovat yksilöllisiä. Yleistämiseen sortuu tiedostamatta Päihdekäyttäytymisen tai – asenteiden ennustaminen kulttuurin perusteella voi johtaa moniin erilaisiin väärinkäsityksiin, tai pahimmillaan jopa estää tarvittavan avun saamisen. Jokaisella meistä on omat käsityksemme ja ajatuksemme päihteiden käyttöön liittyen. Kuvat ovat samoja, mutta filtterit voivat olla erilaisia. On helppo sortua yleistämiseen, vaikka todellisuudessa kahta samanlaista näkökulmaa ei ole olemassa. Kulttuurien välisten eroavaisuuksien ja yhtäläisyyksien vertaileminen on mielenkiintoista puuhaa, mutta toisen omat ajatukset ja mietteet tulevat esille vain yhdessä jutellen – vaikka saman pöydän ääressä yhdessä ruokaillen. Ihan kuin silloin Sveitsin Alpeilla vuoristomajassa tai nyt Hadiya-nuorten kanssa Itiksessä. Ja niin, sveitsiläinen vuoristofarmari ei varmasti enää oleta suomalaisten olevan suurjuomareita. Sini SaarinenHadiya-hankkeen harjoittelija...Lue lisää... Viimeisimmät videomme « Edellinen1 / 94Seuraava »SÄHKÖSAVUKE | BuenoFactsHUUMEIDEN KÄYTTÖ SODISSA?!NUUSKAPOLIISI RATSAA: Töölön kisahalli« Edellinen1 / 94Seuraava » Skip back to main navigation
