Mikä on sun eka kesätyö?

Mikä on sun eka kesätyö?

Juttelimme työkavereiden kanssa kesätöistä, kun meille muutama tänne toimistolle kohta saapuu. Jäin pohtimaan, että mikä mahtoikaan olla oma ensimmäinen kesätyöni? Ei ainakaan kuvien ja blogien kirjoittaminen tai videoiden kuvaaminen, kuten meille tulevilla tyypeillä. Silloin omassa nuoruudessa kun ei ihan näin hyvin tekniikka ollut kaikkien saatavilla…

Monet nuoruuden kesäni vietin lähinnä leireillä apuohjaajina. Siitä sai joskus muutamia kolikoita, mutta lähinnä leireilin ihan vapaaehtoishommana. Se kun oli niin kivaa. Opiskelujeni aikana tein myös leirityötä, eli oman alan töitä, mutta tällä kertaa hiukan parempaa korvausta vastaan. Mitään “perinteisiä kesätöitä” en ole koskaan tehnyt. Tai niin aluksi muistin… mutta muistipa se palaakin pätkittäin.

Mikael nojailee mäntyyn korkealla puussa ja katselee käsissään olevaa köyttä.

Ruuveja ja muttereita

Oma ensimmäinen kesätyöni oli nimittäin kahden viikon pituinen pätkä ennen leireilyaikaani. Tämän vuoksi se ei ihan heti mieleen tullut. Joskus yläkoulussa olimme serkkuni kanssa kaukaisen sukulaisen firmassa hommissa. Aina joskus kuulee puhuttavan työtehtävistä, jotka koulutettu apinakin osaisi tehdä (tai nykyään ehkä robotti). Ja tämä oli juuri sellainen. Me nimittäin pussitimme pultteja ja muttereita. 

Juuri niitä pieniä pusseja, jotka tulee sohvien, kaappien ja muiden kotona koottavien huonekalujen mukana. Tehtävämme oli laskea ja pakata minigrip-pussiin kahdeksan mutteria, kahdeksan prikkaa ja kahdeksan pulttia. Meillä oli jokin sovittu määrä, miten paljon pusseja piti saada tehtyä tietyssä ajassa. Enää en tarkkaa määrää kyllä muista. Enkä sitä, kuinka paljon onnistuimme tekemään virheitä työssämme. 

Käsi laittaa minigrip-pussiin muttereita, ruuveja ja välilevyjä.

Mikä on työssä tärkeää

Kahden viikon rupeamasta sain palkkaa ehkä vähän liian vähän, mutta ei se oikeastaan haitannut. Meillä oli hauskaa töitä tehdessä ja radiota kuunnellessa. Hommia ei tarvinnut tehdä hiki hatussa, koska pussien määrä niihin varattuun aikaan ei ollut mitenkään liian iso. Vaikka homma oli varaston kuumassa nurkassa hikistä, niin hikipajalta ei homma tuntunut.

Opin noiden kahden viikon aikana kaksi asiaa. 

  1. Kaikki työ on tärkeää työtä!  
    Oli sitten pörssiyhtiön toimistusjohtaja, lähikaupan hyllyttäjä tai mutterien pussittaja. Jokaisella työllä on oma paikkansa, eikä mikään työ ole turhaa. On myös tärkeää pitää omaa työtään tärkeänä ja ymmärtää sen merkitys. Motivaatiota on helpompi pitää yllä, kun näkee, miksi oma työ on tärkeää. 
  1. Työpaikan ilmapiiri on työpaikan tärkein asia.  
    Tylsinkin homma voi olla mukavaa, kun työkaverit on mukavia ja ilmapiiri on leppoisa. Itse tekisin paljon mieluummin huonolla palkalla tylsää työtä kivojen työkaverien kanssa kuin huippupalkkaista hommaa mulkkujen ympäröimänä. Työ vie kuitenkin 1/3 ajastamme arkena, joten sitä ei kannata mulkkujen kanssa viettää. 

Oma ensimmäinen työkokemukseni oli siis positiivinen, vaikka sitä pitikin vähän muistin syövereistä kaivella. Toivon, että näin olisi myös muilla. Valitettavan usein ensimmäinen työpaikka on monille täysi susi, pomot idiootteja ja työkaverit syvältä. Omalla asenteella siitäkin usein selviää ja kaikista, myös huonoista kokoemuksista, voi oppia. Jos ei muuta, niin ainakin olemaan tarkkana, minkälaiseen työpaikkaan seuraavan kerran lupautuu. 


Kirjoittaja:
Mikael
Kommentit: 0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.