Uskonto määrittää juomatapoja – totta vai tarua?

Päihteet puhuttavat ja jakavat helposti mielipiteitä. Mutta kuinka usein päihdekeskustelussa tulee mietittyä kulttuuritekijöiden vaikutusta päihteiden käyttöön ja siihen liittyviin asenteisiin? Ovatko muslimit aina raittiita ja muut suomalaiset juoppoja? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä ennakkoluuloja meillä jokaisella on eri kulttuurien päihteiden käytöstä.

Vaellusreitillä tuli oiottua typistettyjä ajatuksia suomalaisten juomakulttuurista. Kuva: SToryblocks

Muistan ensimmäisen kerran, kun päädyin keskustelemaan siitä, miten päihteisiin suhtaudutaan eri kulttuureissa. Olin viikon vaellusreissulla Sveitsin Alpeilla kun suomalaisten juomatavat tulivat yllättäen puheeksi paikallisessa vuoristomajassa.  ”Te suomalaisethan olette tosi kovia juomaan”, tokaisi paikalla ollut sveitsiläinen farmari, kun kuuli mistä olin kotoisin.

Tämä tokaisu nauratti minua kovin, mutta hieman myös mietitytti mistä moinen oletus oli syntynyt. Kuuluuko juominen suomalaiseen kulttuuriin näin olennaisesti, että jopa 2 000 metrin korkeudessa asuva sveitsiläinen vuoristofarmarikin sen tiesi?  

Keskustelu eri päihdekulttuureista opettaa ymmärtämään

Tämä vuoristomajassa käyty keskustelu muistui mieleeni, kun kokoonnuimme hiljattain Hadiya-hankkeen nuorten kanssa keskustelemaan päihteistä. Hadiya-hankkeen toiminnan tavoitteena on ehkäistä somalin- ja arabiankielisten nuorten päihde- ja rahapelihaittoja. Hanke järjestää yhtenä toiminnan muotona nuorten ryhmiä, joissa vietetään yhdessä aikaa hankkeen teemoista keskustellen.

Kaksi nuorta henkilöä nauttivat kupeistaan juomaa.
keskustelemalla saat selvää mitä toinen ajattelee esimerkiksi päihteistä. Kuva: Muttaqi Khan

Tällä kertaa olin hypännyt nuorten mukaan Itikseen. Kuten vuoristomajassa muutama vuosi sitten, istuimme nytkin maittavan ruoan ääressä ja juttelimme siitä, miten eri kulttuureissa suhtaudutaan päihteisiin.

Nuoret kertoivat itse, että he eivät muslimeina käytä päihteitä, koska päihteet ovat islamin uskonnossa haram, eli kiellettyä. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, etteikö päihteiden käyttöä esiintyisi myös muslimiyhteisöissä.

Ottaako aihe itse puheeksi vai odottaako toisen aloitetta?

Kulttuurilliset tekijät ja uskonnot toki vaikuttavat siihen, miten päihteisiin suhtaudutaan. Aihe voi olla itsessään niin tabu, että siitä puhuminen voi olla joillekin vaikeaa. Kulttuurisensitiivisyys on tässä tilanteessa ihan must. Kuitenkin on hyvä olla varovainen sen suhteen, että ei oleta liikaa. Mitä jos omat oletukset eivät vastaakaan todellisuutta?

Kaksi henkilöä istuvat sohvalla juttelemassa keskenään.
Unohda yleistäminen, juttele! Kuva: Muttaqi Khan

Hadiya-nuorten kanssa käydyn keskustelun jälkeen jäin pohtimaan omia ennakkoluulojani asiaan liittyen. On helppoa yleistää, että joissain kulttuureissa päihteitä ei vaan käytetä ja that’s it. Tiedämme kuitenkin hyvin, että ei se homma ikinä ihan näin mene. Olemme kaikki yksilöitä ja siten myös päihteisiin liittyvät ajatuksemme ovat yksilöllisiä.

Yleistämiseen sortuu tiedostamatta

Päihdekäyttäytymisen tai – asenteiden ennustaminen kulttuurin perusteella voi johtaa moniin erilaisiin väärinkäsityksiin, tai pahimmillaan jopa estää tarvittavan avun saamisen.

Jokaisella meistä on omat käsityksemme ja ajatuksemme päihteiden käyttöön liittyen. Kuvat ovat samoja, mutta filtterit voivat olla erilaisia.  On helppo sortua yleistämiseen, vaikka todellisuudessa kahta samanlaista näkökulmaa ei ole olemassa.

Kulttuurien välisten eroavaisuuksien ja yhtäläisyyksien vertaileminen on mielenkiintoista puuhaa, mutta toisen omat ajatukset ja mietteet tulevat esille vain yhdessä jutellen – vaikka saman pöydän ääressä yhdessä ruokaillen. Ihan kuin silloin Sveitsin Alpeilla vuoristomajassa tai nyt Hadiya-nuorten kanssa Itiksessä.

Ja niin, sveitsiläinen vuoristofarmari ei varmasti enää oleta suomalaisten olevan suurjuomareita.

Sini Saarinen
Hadiya-hankkeen harjoittelija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.