Pääsiäinen ei ole aina samaan aikaan ja 7 muuta faktaa pääsiäisestä

Pääsiäinen on kaikille tuttu juhla, mutta mitä tiedät pääsiäisestä? Miksi se pitkäperjantai on juurikin pitkä? Ja mistä ylipäätään nimitys “pääsiäinen” tulee? Tässä sulle 8 faktaa pääsiäisestä.

Sulle pitkä perjantai 

Pääsiäinen on pitkä juhla ja se tärkein päivä ainakin meidän perinteessä on pitkäperjantai, mutta miksi? Pitkäperjantai on Jeesuksen kuolinpäivä ja monissa kristillisissä perinteissä se on vuoden ankarin paastopäivä. Kirkoissa luetaan kärsimyskertomuksia ja muutenkin muistellaan Jeesuksen kuolemaa. Ainakin kirkonpenkissä istujalle päivä on siis pitkä…

Aikaisemmin pitkäperjantai otettiin vähän vakavammin sillä sanottiin, että “Se joka pitkäperjantaina nauraa niin, että hampaat näkyy, tekee syntiä”. Nykyään ei onneksi näin ajatella. Monissa muissa kielissä pitkäperjantain nimi on suuri- tai pyhäperjantai. Ehkä vähän parempi nimitys suurelle juhlapäivälle, jos minulta kysytään. 

Pappi, joka pitää käsissään krusifiksia.
Pääsiäisen kristillinen sanoma.

Pakanallinen vai uskonnollinen juhla? 

Nykyisin pääsiäinen on pääasiassa kristillinen juhla. Siihen kuitenkin liittyy paljon “pakanallisia perinteitä”. Esimerkiksi palmusunnuntaina kiertelevät noidat ja trullit eivät kovin kristillisiä ole. Eikä valtava kulutusjuhla, joka pääsiäisestä on tullut.

Pääsiäisen aikaan kevätpäiväntasauksen ympärillä on juhlittu todennäköisesti tuhansia vuosia.  Englannin kielen pääsiäistä tarkoittava sana Easter tulee todennäköisesti muinaisen kevään jumalattaren, Osteran, nimestä. 

Virvon varvon 

Virpominen on samaan aikaan pakanallinen ja kristillinen perinne. Tai oikeastaan se on pakanallinen perinne, johon on sekoittunut kristillinen sisältö, kuten moneen muuhunkin perinteeseen. Virpomalla yritetään karkottaa pahoja henkiä, noitia ja ylipäätään kaikkea pahaa.

Myös kristillinen pääsiäinen on pahojen ja hyvien voimien taistelua, johon virpominen liittyy. Virpomisvitsat kuvastaa kirstillisessä perinteessä palmunoksia, joilla Jeesus toivotettiin tervetulleeksi Jerusalemiin.

Värikkäitä pääsiäisen virpomisvitsoja
Virpomisvitsoja palmusunnuntailta

Milloin se pääsiäinen on? 

Pääsiäinen on joka vuosi vähän eri aikaan. Virallisesti pääsiäinen on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeen. Se voi siis sijoittua 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta väliseen aikaan. Helppoa, paitsi että ei ole 😀.

Pääsiäisen ajankohta voi vaihdella maailmassa käytettyjen kalenterien takia ja käytännössä pääsiäisen ajankohta määritetään matemaattisen kaavan mukaan. Pääsiäisen ajankohta vaikuttaa myös moniin muihin kirkkopyhiin, jotka nekin muuttuvat pääsiäisen mukaan. 

Mämmikin on pyhää 

Oletko koskaan miettinyt, miksi mämmiä syödään? Tai miksi sitä ylipäätään on olemassa… Mämmi on peräisin Persiasta ja sitä on syöty Suomessa 1700-luvulta lähtien. Pääsiäisen kohdalla mämmi liittyy happamattoman leivän perinteeseen.

 Juutalaisessa perinteessä hapan on pahan vertauskuva, eikä pääsiäisaterialla saanut olla mitään hapanta. Mämmi (jota usein nautitaan kerman ja sokerin kanssa), on Suomen pääsiäispöytään kuuluva “happamaton leipä”. Tai niin voidaan ainakin ajatella.

Rovallinen pääsiäisherkkua mämmiä pöydällä
Kuinka monta rovallista mämmiä syöt pääsiäisenä?

Pääsiäinen päästää.. mistä? 

Oletko miettinyt mistä pääsiäisenä päästään? Tuskin, mutta kerron sen silti. Mikael Agricola todennäköisesti kehitti pääsiäisen nimen, kuten monta muutakin suomenkielen sanaa. Pääsiäisenä sanan mukaisesti päästään irti paastosta tai vaihtoehtoisesti päästään synnistä.

Nimi muistuttaa myös Juutalaisesta pesah-juhlasta, sekä talvesta pääsemisestä. Nykyään pääsiäisen suurin pääseminen lienee, ainakin koululaisille ja työntekijöille, pääseminen neljän päivän vapaille. 

Pääsiäiskokot pahaa vastaan! 

Suomessa on ollut tapana poltella kokkoja juhannuksena, mutta myös pääsiäiseen liittyy kokkoperinne. Pääsiäisenä etenkin Pohjanmaalla on ollut tapana sytytellä kokkoja pääsiäislauantaina. Miksi juuri lauantaina?

Siksi, koska se on vuoden vaarallisin päivä! Silloin Jeesus on kuolleena tuonelassa ja pahat voimat uhkaavat ihmisiä. Kokoilla karkoitetaan pahoja henkiä ja toivotetaan onnea. Samaa perinnettä on toki ollut myös pakanallisissa piireissä jo ennen kristinuskon tuloa Suomeen.

Mustavalkoinen kuva pienestä pääsiäiskokosta.
Kyytinen, Pekka. Pääsiäiskokolla Ähtärissä. 1968

Pääsiäinen kestää neljä kuukautta

Pääsiäinen on kirkon suurin juhla ja sitä oikeastaan vietetään neljä kuukautta. Pääsiäiseen valmistautuminen alkaa laskiaistiistaina, kun laskeudutaan 40 päiväiseen paastoon. Paasto loppuu pääsiäisen suureen juhlaan, josta alkaa pääsiäisen jälkeinen aika. 

Pääsiäisaika lopuu helluntaihin, jota vietetään pyhän hengen vuodattamisen ja kristillisen seurakunnan perustamisen kunniaksi. Aika pitkät bileet, siis. Pääsiäisajan jälkeen onkin sitten hiljaisempaa ja seuraava suuri juhla on vasta joulu.

Pääsiäiseen kuuluu satoja erilaisia perinteitä ympäri maailmaa. Jotkut niistä on kristillisiä ja jotkut ei-kristillisiä. Se on kevään aloitusjuhla, joka kuuluu kaikille uskoista tai uskomattomuudesta huolimatta. Ja jos ei muuta, niin ainakin se on mukava lyhyt tauko koulu- ja työvuoteen, jota me kyllä varmasti jokainen tarvitaan. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.