Suomessa osataan juoda. Alkoholia käyttää aikuisväestöstä noin 85 % ja melkeinpä jokaisesta suvusta löytyy omat kännitarinansa. Meidän alkoholikulttuuri on pitkään ollut humalahakuista, eikä moni voi kuvitellakaan juhlia ilman, että juominen on pääosassa.

Kulttuuri on kuitenkin muuttumassa. Me lähdettiin selvittämään, miksi juominen on meillä normi. Tai tarkemmin: Miksi Suomi EI juo. Reissusta syntyi dokkari, joka löytyy meidän YouTube-kanavalta.

Juominen ei ole normi

Juominen liitetään Suomessa arjen ulkopuolisiin tilanteisiin. Meillä juodaan viikonloppuisin ja juhlissa. Juomakultuurimme ominaispiirre on myös juominen päätyyn asti. Eli kun juominen aloitetaan, niin se lopetetaan vasta sammumisen rajamailla. Tästä syystä meidän alkoholihaittamme on niin rajuja; tapamme juoda on vaarallinen niin keholle kuin ympäristölle.

Yhä useammat, erityisesti nuoret, ovat alkaneet ymmärtämään, että juominen ei ole mikään normi. Juhlia voi ilman alkoholia ja kivaa voi olla selvänäkin. Raittius kiinnostaa nuoria entistä enemmän ja moni baarikin on sen tajunnut. Kuinka monessa baarissa tarjottiin 20 vuotta sitten alkoholittomia drinkkejä? Ehkä muutamassa, mutta nykyään niistä saa jo huomattavasti useammin.

Nuorten juominen on vähentynyt

Nuorten juominen on vähentynyt Suomessa jo pitkään. Vuonna 2019 jo 60 % yläkouluikäisistä kertoi olevansa raittiita. Vielä 10 vuotta sitten luku oli vain 40 %. Samoin joka kuukausi humalassa horjuvien luku on laskenut 18 prosentista 10 prosenttiin.

Kuvio kouluterveyskyselyn tuloksista 2006-2019. Raittius on kasvanut kaikissa ikäryhmissä selvästi.
Lähde: Kouluterveyskysely

Se, miksi nuorten juominen on vähentynyt, johtuu monestakin eri tekijästä. Nuoret ovat entistä tietoisempia juomisen terveysvaikutuksista ja sosiaalinen media on tuonut halun pitää yllä hyvää imagoa. Nykyisin nuorilla on myös paljon enemmän tekemistä kuin ennen. Juominen ei enää ole niin trendikästä, mikä on tietysti hyvä asia.

Pitää kuitenkin muistaa, että nuorten juominen on edelleen ongelma. Samaan aikaan, kun raittius kasvaa, niin kasvaa myös huomattavan paljon juovien määrä. Ääripäät vahvistuvat, mikä näyttää muutenkin olevan yhteiskunnan kehityksen suunta. Vaikka tilastot näyttävät hyvältä, ei saa unohtaa niitä, jotka liikaa juovat.

Onko raittius sosiaalisesti hyväksyttävää?

Kun itse olin nuori, niin juhliin ei ollut asiaa ilman olutta tai kirkasta pulloa takataskussa. Nykyisin asiat on toisin. On sosiaalisesti hyväksyttävämpää olla selvänä, vaikka muut ympärillä joisivat. Kulttuuri on muuttunut ja muuttuu edelleen.

Auki oleva jääkaappi, jonka ovessa erilaisia alkoholittomia juomia.

Kulttuuri ei kuitenkaan ole vielä valmis.
Edelleen juomattomuuttaan voi joutua perustelemaan.
Edelleen oletetaan, että jos ei juo, niin on a) raskaana, b) kipeä tai c) parantunut alkoholisti.
Edelleen on “kavereita”, jotka sujauttavat alkoholittomaan juomaan alkoholia “läpällä”, että kaverinkin “tunnelma nousisi”

Kuten dokkaissa käy ilmi, ei juomattomuus estä tekemästä mitään, paitsi ehkä ajamasta humalassa kolaria ja myös juomattomuuden syitä voi olla monia. Ehkä itse haluaisin tähän vielä lisätä, että eikö olisi hyvä antaa ihmisten olla sitä, mitä on?

Juomisen aloittamisen tärkein motivaatio on yleensä kaverit ja sosiaalinen paine. Älkää painostako ketään olemaan jotain, mitä he eivät halua olla. Ei elämässä, eikä myöskään juomisen suhteen.

Edellinen Seuraava

Lisää juttuja tästä aiheesta