huumeet arkistot - BuenoTalk

Voiko joutua huumausaineiden vaikutuksen alaiseksi, vaikka ei olisi itse ottanut mitään?

Hei,

Mielenkiintoinen kysymys. Passiivinen huumeiden käyttö eli ns. sivullisen altistuminen huumeiden haitoille, riippuu ehkä hieman huumausaineesta. Tiedetään, että passiivinen tupakointi voi aiheuttaa sivusta seuraajalle huonovointisuutta ja astmaatikolle hengenahdistusta. Tämä johtuu uloshengitettävästä savusta, jota tupakoija tuottaa polttaessaan. Savujäämiä voi havaita ihon pinnalta, hiuksista, tekstiileistä tai asunnosta, jossa on poltettu. Pidemmällä aikavälillä haitat ovat samat kuin tupakoijalla. Ympäristön tupakansavu lisää keuhkosyövän riskiä ja useiden muiden syöpien riski on todennäköinen. Muita keskeisiä vaikutuksia ovat lisääntynyt sydän- ja verisuonisairauksien riski.

Passiivinen huumeiden käyttö riippuu tosiaan huumausaineesta, jota ympäristössä käytetään. Esim. kannabiksen savu voi tarttua vaatteisiin ja tunnusomainen vahva haju levitä näin myös sivusta seuraajiin. Tämä puolestaan voi johtaa ei-haluttuihin kohtaamisiin esim. tullin tai poliisin kanssa. Kannabiksen kohdalla passiivinen käyttö tuskin näkyy testeissä. Samassa tilassa tulisi olla todella pitkään altistuneena savulle, jotta thc-pitoisuudet näkyisi testeissä, eikä pitoisuudet taida riittää positiiviseen näytteeseen.

Muista huumausaineista en keksi selkeitä esimerkkejä, jotka voisivat vaikuttaa ns sivullisiin. Poltettavista huumausaineista johtuva savu voi tosiaan haista vaatteissa tai hiuksissa jonkin aikaa, mutta muita vaikutuksia niistä tuskin tulee.

Jos altistuminen huolettaa ja ympärillä tapahtuva huumausaineiden käyttö mietityttää, tässä video apupaketiksi:

Miro

Sinun antama palaute on meille hyödyllistä. Kerro mitä mieltä olit vastauksesta.

Kumpaa käytetää enemmä suomes subuu vai pirii?

Moikka ja kiitos kysymyksestä! Kysyt kumpaa käytetään enemmän Suomessa, subuu (Subutex) vai pirii (amfetamiini)? Juuri ilmestynyt THL:n “Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022” tämänkin asian meille onneksi kertoo! 🥳 Alla olevasta taulukosta voit tutkailla eri aineiden elinikäisprevalenssit, eli siis esiintyvyys.

Yleisimmin kokeiltu tai käytetty huume on kannabis. Kannabiskokeilut ovat yleistyneet väestössä vuoden 1992 kuudesta prosentista 29% vuonna 2022. Toiseksi yleisintä (8 %) on rauhoittavien, uni- ja kipulääkkeiden käyttö ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin, mikä näyttää vuoden 2014 jälkeen jonkin verran yleistyneen. Muut huumeet jäävät vuonna 2022 korkeintaan 7% väestöosuuksiin. Näistä yleisimpinä ovat stimulantteihin kuuluvat amfetamiini ja ekstaasi/MDMA.

Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022 : Suomalaisten huumekokeilut yleistyvät, asenteissa ja mielipiteissä isoja muutoksia (julkari.fi)

Ekstaasin, amfetamiinin ja kokaiinin lisäksi metamfetamiinia kokeilleiden osuus on kasvanut. Vuonna 2022 metamfetamiinia oli joskus elämänsä aikana kokeillut 2,7 prosenttia suomalaisista, kun vuonna 2018 vastaava osuus oli 1,8 prosenttia. Jonkinasteista yleistymistä viimeisen neljän vuoden aikana on havaittavissa monien muidenkin aineiden kohdalla.

Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien ja vuotistuhannen vaihteen jälkeen edelleen yleistyneet. Näin on tapahtunut myös edellisen mittauskerran jälkeen vuosien 2018 ja 2022 välillä.

Jos palataan esittämääsi kysymykseen, kumpaa käytetään enemmän “subuu” vai “pirii”, niin vastaus on yksimielisesti pirii, eli amfetamiinia.

-Seba

Sinun antama palaute on meille hyödyllistä. Kerro mitä mieltä olit vastauksesta.

Huumeet kiinnostaa, mutta koukkuun jääminen pelottaa. Mikä avuksi?

Hei,

Ensinnäkin haluan sanoa, että ei ole väärin olla kiinnostunut erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, oli kyseessä laillinen tai laiton sellainen. Huumeet varmasti kiinnostaa monia, vaikka harva haluaa niiden käyttäjäksi. Esimerkiksi tuhansia suomalaisia kiinnostaa True-crime kirjallisuus, jonka vuoksi aihetta käsittelevät kirjat, sarja ja podcastit ovat niin suuressa suosiossa. Vaikka kiinnostus esimerkiksi sarjamurhaajia kohtaan olisi suuri, se harvoin tarkoittaa, että sinusta tulee sarjamurhaaja. Ihmisiä, etenkin nuoria kiinnostaa murrosiässä rajojen koetteleminen, jännitysten hakeminen ja ns. turhien riskien ottaminen. Tämä näkyy mm. vanhempien ja auktoriteetin uhmaamisena.

Nuorten päihdekokeilut läpi historian

Päihteitä on Suomessa käytetty aina itsenäistymisen kynnyksestä asti. Aluksi lähinnä heroiini, amfetamiini tai morfiinivalmisteita kivunlievitykseen (Esim. sodissa) ja 60-, ja 90-luvulla ensimmäisen ja toisen huumeaallon mukana kannabista ja ekstaasia. Lainsäädäntö ja asenteet ovat vaikuttaneet huumeiden käyttöön paljon. Ennen 60-lukua huumeiden lainsäädäntö oli hyvin löysä, eikä käyttöön juuri puututtu. 60-luvulla julkisuudessa alettiin leimaamaan esim. kannabiksen käyttäjiä rikollisiksi, joka vaikutti päihdekokeiluihin.

Huumeet kiinnostaa nuoria

Nuorta kiinnostaa päihteet useasta syystä. Muiden esimerkkiä halutaan seurata ja sosiaalinen paine kokeilla esim. tupakkaa kasvaa. Päihteiden tuoma mielialan muutos voi kiinnostaa nuoria myös kokeilemaan, mutta usein ei ymmärretä kokeilun tuomia riskejä, joita päihteet tuo mukanaan. Eri päihteissä on eritasoisia riskejä, mutta niitä ilmenee kaikissa. Kolmas syy liittyy saatavuuteen. Huumeita saa nykyään helpommin kuin koskaan aikaisemmin internetin tuomien mahdollisuuksien vuoksi.

Ensimmäinen huumekokeilu tehdään yleensä kannabiksella noin 20-vuotiaana. Suomessa joka neljäs on kokeillut joskus kannabista. Eri huumeissa on eri riskejä, esimerkiksi kertakokeiluna kannabiksessa on vähemmän riskejä kuin vaikka amfetamiinin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kannabiksessa olisi ollenkaan riskejä. Kannabiksen vaikutuksen alaisena on mahdollista saada mm. paniikkikohtaus, jolloin riski satuttaa itseään on korkeampi. Myös psykoosiin taipuvaisten tulisi jättää kannabis kokonaan pois.

On täysin normaalia, että huumeet kiinnostaa. Kuitenkin on tärkeää tiedostaa huumekohtaisesti sekä kertaluontoiset riskit, että pitkäkäyttöiset haitat. Myös omat henk.kohtaiset piirteet kannattaa ottaa huomioon. Mikäli genetiikassa on taipumusta addiktioon, tai on taipumusta masennukseen, skitsofreniaan tai muihin mielenterveyshaasteisiin, pohtisin päihteiden kokeilua kahdesti.

Tässä vielä ihan hyvä video aiheeseen liittyen:

Miro

Sinun antama palaute on meille hyödyllistä. Kerro mitä mieltä olit vastauksesta.

Annettiinko sotilaille Suomen sodissa huumeita, entä muissa sodissa maailmalla?

Suomen sodissa annettiin sotilaille todella vaahvoja kipulääkkeitä, joista osan voi luokitella tänä päivänä huumausaineeksi. Aihe on osin vaiettu tänä päivänä, mutta tietoa löytää kun etsii oikeista paikoista.

Haavoittuneille annettiin morfiinia lievittämään taisteluhaavojen kipuja, mutta sotilaille annettiin lääkkeitä myös muihinkin vaivoihin. Heroiinia sisältävillä tableteilla hoidettiin yskän, päänsäryn ja reuman oireita.

Kaukopartiosotilaat saivat mukaansa lääkepakkauksia, jossa oli edellä mainittujen heroiini- ja oopiumtablettien lisäksi amfetamiinia sisältävää Pervitin-lääkettä. Saksassa kehitetty lääkevalmiste sisälsi metamfetamiinia, jonka käytöllä on piristävä vaikutus. Lääke auttoi jaksamaan valvomisessa ja pitkien matkojen kulkemisessa.

400 kilometriä hiihtoa paukkupakkasessa

Yksi kuuluisimmista sodan ajan tarinoista lieneekin sotamies Aimo Koivusen kohtalo. Sotamies oli ottanut pitkästä partion kulkemasta matkasta johtuneeseen uupumukseen pervetiiniä, mutta annosteluvirheen takia lääkkeen vaikutus oli todella vahva. Koivunen alkoi nähdä hallusinaatioita ja erkaantui muusta hiihtopartiosta.

Hän heräsi seuraavan päivän aamuna sadan kilometrin päästä ilman ammuksia ja ruokaa. Metamfetamiini vaikutti Koivusen hallusinaatioihin niin vahvasti, että hän houraili monen päivän ajan. Tänä aikana Koivunen oli muun muassa hiihtänyt neuvostoliittolaisen leirin läpi ja ihme kyllä onnistui karkottamaan viholliset perästään. Koivunen oli sitten hiihtänyt saksalaisten vanhaan tukikohtaan, jossa haavoittui astuttuaan maamiinaan.

Sotamies makasi viikon lumessa, kunnes hänet pelastettiin. Kahden viikon kateissaolon jälkeen Koivunen vietiin sairaalaan. Sairaalassa arvioitiin, että Koivunen oli syönyt koko partion 30 tabletin pervetiinivaraston. Koivusen sydämen lyöntitiheys oli n.200kertaa minuutissa ja hänen painonsa oli 43 kiloa.

Huumeet muissa sodissa

Huumausaineita on käytetty sodissa kautta historian sekä Suomessa että muualla. Amfetamiinia käyttivät toisen maailmansodan aikaan myös saksalaiset että brittisotilaat. Ensimmäisessä maailmansodassa brittisotilaat käyttivät taas kokaiinia sisältäviä tabletteja.

Opiaatteja käytettiin Yhdysvaltojen sisällissodassa mm. ripulin ja punataudin hoitoon sekä amputatioon ja muihin leikkauksiin.

Muonatupakka lienee sodan ajan päihteistä tunnetuin. Sitä ollaan jaettu ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana sotilaille sekä Suomessa että muualla maailmalla.

Emma

Miksi huumausaineilla on omat keräysastiat, vaikka huumeet ovat Suomessa laittomia?

Hei, kiitos hyvästä kysymyksestä!

Suomessa huumeiden käytön yleistymiseen viittaa mm. huumerattijuopumustapausten sekä huumausainerikollisuuden lisääntyminen. Myös hoitoon hakeutuminen huumesairauksien vuoksi on lisääntynyt. Lisäksi huumekuolemien määrä on 2010-luvun puolivälin jälkeen ollut jyrkässä kasvussa. Voidaan siis sanoa, että Suomessa käytetään huumeita enemmän kuin ennen. Vaikka Suomessa on erittäin tiukka huumausainelaki, niin niiden käyttöä on hankala kokonaan estää. Tämän takia käytössä on erilaisia huumausainehaittoja lieventäviä keinoja, kuten vaikkapa keräysastiat.

Ajatellaan keräysastioita vähän samalla lailla kuin roskiksia. Mikäli yleisiä roskiksia on kaduilla vähän, roskaaminen lisääntyy, sillä ihmiset harvoin jaksavat kantaa taskuissaan ylimääräisiä roskia, vaan tuppaavat välillä heittämään niitä suoraan luontoon. Tutkimusten mukaan roskisten lisääntyminen katukuvassa on näkynyt positiivisesti myös ympäristön siisteyden suhteen. Sama pätee ruiskujen keräysastiaan.

Kun lähettyvillä on paljon keräysastioita, ruiskut ovat poissa katukuvasta, eivätkä ne päädy esim. lemmikin haisteltavaksi tai lasten ulottuville. Käytetyissä ruiskuissa piilee aina tartuntariski, sillä erilaiset tartuntataudit leviävät veren välityksellä. Tähän mennessä keräysastioilla on ollut vain positiviisia vaikutuksia aluilla, joihin niitä on sijoiteltu.

Mikäli itse näet ruiskun sille kuulumattomassa paikassa kuten vaikkapa yleisissä tiloissa, neuvoisin viemään sen lähimpään apteekkiin tai terveysasemmale (huom. EI ROSKIIN), mikäli keräysastioita ei ole lähettyvillä. Tartuntataudin riski käsin kosketellessa on erittäin pieni, kannattaa kuitenkin käsitellä likaisia ruiskuja esim. nenäliinan kautta eikä paljain käsin.

Miro

Sinun antama palaute on meille hyödyllistä. Kerro mitä mieltä olit vastauksesta.