Humaltuuko lentokoneessa helpommin kuin maassa?

Lentämiseen liittyy myyttejä ja uskomuksia yhtä paljon kuin laihduttamiseen ja osa niistä on pitänyt pintansa niin pitkään, että myyteistä on tullut uskomuksia ja uskomuksista totuuksia. Väite, “käytät vain 10 prosenttia aivoistasi”, tai “Salama ei koskaan iske samaan paikkaan kahdesti”, ovat samanlaisia suusta suuhun (nykyään somesta someen) -tyyppisiä mutu-tuntuman kertomuksia kuin väite, että lentokoneessa humaltuu helpommin.

Yleinen uskomus on, että ilmassa alkoholi nousee päähän nopeammin, sillä lentokoneessa happitaso on matalampi kuin maassa ja samalla veren hapenottokyky heikkenee. Ihmiset tuppaavat juomaan alkoholia lennoilla, sillä lentäminen on monelle pelottava kokemus ja alkoholi lievittää siitä aiheutuvaa ahdistusta. Toinen syy alkoholin nauttimiseen lennoilla saattaa liittyä sen luonteeseen. Alkoholi symbolisoi monelle vapautta ja irtiottoa arjesta ja lasi skumppaa tai punaviiniä lomalennon yhteydessä ajaa juuri tämän asian. Lennoilla siis nautitaan paljon ilolientä, mutta valitettavasti maantieteellinen sijaintisi pystysuunnasta katsottuna ei juurikaan vaikuta päihtymystilaasi.

1930-luvulla tehtiin tutkimus, jonka mukaan juuri happitason muutos lennoilla saisi ihmiset humaltumaan nopeammin. Toisaalta ottaen huomioon lääketieteen kehityksen, nykypäivän tutkimusten valossa tutkimus ei enää pidä paikkaansa. Modernit lentokoneet pyrkivät pitämään ilmanpaineen samana kuin maassa, joka jo itsessään kumoaa lentämiseen liittyvän myytin. Pitkä istuma-aika ja kevyet ateriat toki vaikuttavat humaltumistilaan, mutta lentämisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Miro

Sinun antama palaute on meille hyödyllistä. Kerro mitä mieltä olit vastauksesta.

Jos joku laittaa tyrmäystippoja alkoholittomaan juomaan menettääkö silloinkin kontrollin? Eli vaatiiko tyrmäystipat alkoholia toimiakseen?

Tyrmäystippoja käytetään yleisinimityksinä kaikille lamauttaville aineille, joita käytetään huumaustarkoituksiin. Tyrmäystippoja lisätään uhrin juomaan tämän tietämättä. Tämän tavoite on saada uhri sekavaan tai tajuttomaan tilaan. Tiedostamattomassa tilassa uhrin hyväksikäyttö tai ryöstäminen on helpompaa.

Tyrmäystippoina käytetään esimerkiksi gammahydroksodivoihappoa, jota käytetään normaalisti lihasjänteyden hoidossa, flunitraptsepaamia, jota käytetään unilääkkeissä sekä tetrytsoliinia, joka taas tunnetaan silmätippojen vaikuttavana aineena.

Alkoholin kanssa nautittuna edellä mainittujen aineiden vaikutus on voimakkaampi ja nopeampi. Siksi jo muutaman huikan huumatusta juomasta nautittuaan uhri voi tuntea sekavuutta tai menettää tajun. Alkoholi aineena vahvistaa tyrmäystippojen vaikuttavien aineiden reaktiota.

Jos tyrmäystippoja sekoittaa alkoholittoman juomaan, on vaikutus erilainen käytetystä aineesta riippuen. Alkoholittomissa juomissa edellämainitut aineet eivät aiheuta yhtä sekavaa reaktiota kuin alkoholijuomiin sekoitettuna, mutta niillä on muita vaikutuksia.

Gammahydroksodivoihappo, eli GHB luokitellaan psykotrooppiseksi huumausaineeksi sen päihdyttävien vaikutusten takia. GHB:n käyttö rentouttaa ja aiheuttaa käyttäjällä euforisia tunteita.

Flunitraptsemaanilla on taas unilääkkeelle tyypillisesti rentouttava ja unettava vaikutus.

Tetrytsoliinia löytyy jostain silmätippalääkkeistä ja ainetta ei suositella käytettäväksi suun kautta. Tetrytsoliinin käyttö oraalisesti laskee käyttäjän verenpainetta äkillisesti ja voi johtaa kuolemaan. Alkoholittomaan juomaan sekoitettuna aine ei aiheuta sekavuutta mutta vaikutus on silti hengenvaarallinen.

Emma

Sinun antama palaute on meille hyödyllistä. Kerro mitä mieltä olit vastauksesta.