Hei, ja kiitos kyssäristä!

Heräsikö kysymys kenties kostean illan jälkeen, krapulan saattelemana. 🙂 Homma menee niin, että sama alkoholimäärä vaikuttaa ihmisiin yksilöllisesti, humalan voimakkuuden taustalla ovat mm. ikä ja sukupuoli, paino, alkoholitoleranssi ja synnynnäinen herkkyys alkoholin vaikutuksille eli ns. geneettiset tekijät. Tilannesidonnaisesti humalaan vaikuttavat ravitsemustila, dieetit, lääkekuurit tai säännöllinen lääkitys, hormonaalinen toiminta, stressi ja unen puute. Kovemmat kännit saa siis tyhjällä vatsalla, pienessä univajeessa. Oheiset kohdat vaikuttavat myös seuraavaan aamuun ja krapulaan.

Krapula on elimistön vieroitustila, jossa hermosto korjaa siihen kohdistunutta stressiä, jonka alkoholinkulutus on aiheuttanut. ”Darra” on yksilöllinen tila, siihen liittyy erilaisia oireita kuten päänsärkyä, vapinaa, huonovointisuutta, sydämen tykytystä ja nestevajetta. Oireet ja krapulan voimakkuus ovat kaikki yksilöllisiä, toiset kärsivät aina päänsärystä ja toisilla vähän ”närästää”. Krapulatilaan vaikuttaa myös ikä, sukupuoli, paino, alkoholitoleranssi ja muut ns. geneettiset tekijät. Toki myös alkoholin laadulla on iso merkitys. Pullo puhdasta viinaa aiheuttaa todennäköisemmin kovemman krapulan, kuin muutama keskikalja.

Mikäli kaverin krapulaoireet ovat miedompia kuin sinulla, ja haluat nokittaa häntä ensi kerralla, kannattaa jättää alkoholimäärät minimiin, niin varmasti voitat hänet vireystilassa. 🙂

Tehtiin aiheesta myös video. Käy ottamassa linkistä haltuun:

@buenotok

Me kaikki tiedämme tyypin, joka ei saa sitten millään krapulaa! 🍻😵‍💫 Me rakastamme ja vihaamme tätä ilmiötä yhtä aikaa, mutta mistä se loppujen lopuksi johtuu? Miksi joku ei saa millään darraa, kun toinen sen saa lähes aina? 🤨🧐#alkoholi #krapula #darra #kongeneeri#alkoholihydrogenaasi

♬ alkuperäinen ääni – BuenoTalk

Miro

Sinun antama palaute on meille hyödyllistä. Kerro mitä mieltä olit vastauksesta.

Edellinen Seuraava

Lisää juttuja tästä aiheesta