Joulu on taas!

“Joulu on taas, joulu on taas, kattilat tänynnä puuroo”.

Mutta mikä ihmeen joulu? Meille kaikille on ainakin koulussa kerrottu, että Joulu on Jeesuksen syntymäpäivät, mutta tämä ei ihan koko totuus ole. Siihen jouluun kun liittyy aika monta legendaa ja tarinaa.

Jeesuksen syntymäpäivä? 

Jeesuksen syntymäpäivä on 25. päivänä joulukuuta. Tai siis oikeasti joskus maaliskuussa, mutta näin päätettiin noin vuonna 300 kirkonisien kokouksessa. Sattumalta joulukuun päivä osui monenkin erilaisen pakanallisen keskitalven juhlan kanssa samaan aikaan. Mikä sattuma 😉.

Suomessa joulua kuitenkin vietetään aattona, eli 24. Joulukuuta. Miksi ihmeessä? Monet epäilevät, että syynä on suomalaiset juomatavat. Aattona juhliessa voi vetää viinaa, kun seuraava päivä on vapaapäivä. Todellisuudessa keskiajalla pohjoismaissa päivän ajateltiin alkavan illasta. Siksi “aattoilta” oli todellisuudessa 25. päivän alku.

Hyvä/paha joulupukki 

Jouluna meidän luona käy Joulupukki, joka nykyään on ihanaisen Coca Colan punainen. Ennen vanhaa Suomessa ihmisten luona kyläili pakanallinen harmaa ja pukinsarvinen Nuuttipukki.  

Nuuttipukki ei suinkaan tuonut lahjoja, vaan vaati niitä. Jos ei lahjoja saatu, niin pukki saattoi tehdä pahojaan. Nuuttipukin perinne elää yhtä, mutta nykyisin nuuttipukki vierailee harvemmin, ja tammikuussa, Nuutinpäivänä. 

Vanha kuva joulupukista kirjoittamassa kirjettä pöydän ääressä punaisella sulkakynällä.
©Juntunen, M. joulupukki kirjoituspöytänsä ääressä.

Salassa jaetut joululahjat 

Joulupukin esikuva taas tulee kristityätä pyhimykseltä, Pyhä Nikolaokselta. Myran kaupungissa vaikuttanut piispa jakoi lahjoja niitä tarvitseville. Hän kuitenkin teki sen salaa ja esimerkiksi jakoi köyhille kolikoita yöllä, kun kukaan ei huomannut.

Pyhä Nikolaus oli myös merenkulkijoiden pyhimys. Hollannissa hänellä oli oma nimitys “Sinterklaas”. Tämä nimi levisi Yhdysvaltoihin 1800-luvulla ja sai siellä nkyisen muotonsa “Santa Claus”. 1930-luvulla Coca Colan mainoskampanjassa Joulupukki sai nykyisen ulkomuotonsa punaisine nuttuineen.

Ja kaikkihan tietää, että Joulupukki asuu korvatunturilla, eikä pohjoisvanalla, kuten monissa maissa virheellisesti väitetään!

Oi kuusipuu 

Miksi ihmeessä ihmiset kantavat elävän puun kotiinsa, koristelevat sen ja sitten heittävät kuivuneen puun roskiin joskus kesäkuussa?

Itse asiassa tätä ei tarkkaan tiedetä. Legendan mukaan Saksassa noin 600 elänyt munkki olisi kaatanut kuusipuita saksan metsistä. Puita ei kuitenkaan koristeltu, vaan ripustettiin sisälle roikkumaan latva alsapäin(!).

Kuusipuun kolmiomaisella muodolla munkki halusi vertauskuvallisesti kertoa kolmiyhteisestä Jumalasta. Kuka tietää, onko tarina totta, mutta hänen vaikutusalueeltaan löytyy ensimmäiset maininnan joulukuusista. Koristelu aloitettiin vasta paljon myöhemmin.

Helsingin senaatintorin joulumarkkina, jossa iso joulukuusi.
©Småros, E. Suomi 100, itsenäisyyspäivän vietto kotona ja kaupungilla.

Kielletään joulu! 

Joulu on yritetty kieltää montakin kertaa. Kieltoja on perusteltu niin politiikalla kuin uskonnolla. Yleensä niillä molemmilla. Ainakin 1650-luvulla Skotlannissa joulpäivästä tehtiin arkipäivä, koska valtaapitävien mielestä joulusta oli tullut irstaileva mässäilyjuhla kalkkunoideen ja jouluoluineen. Tavallinen kansa ei kiellosta tosin paljoa piitannut.

Myös natsit yrittivät 1930-luvulla kieltää joulun. Kaikki kristillisyys pyrittiin poistamaan ja joulua vietettiin lähinnä kansallissosialistisen ideologian nostattamalla kiihkolla. Tarjolla oli niin hakaristin muotoisia piparimuotteja kuin kuusen nokkaan nostettavia rautaristejä. Myös joulukalenterien kuvat pyrittiin muuttamaan iskulauseiksi.

Sanomattakin on selvää, että joulua ei noin vain ole onnistuttu koskaan kieltämään. Aina, kun sitä on yritetty, on kansa silti jatkanut juhlintaa.

Oikein Bueno joulu! 

Joulussa on satoja, tai tuhansia, perinteitä ympäri maailmaa. Se, miten joulua viettää on jokaisen oma asia. Osa ripustaa joulukuusen jalastaan katoon, osa syö kinkun sijaan seitania ja joillekin joulun tärkein anti on huonot elokuvat.

Miten sitten joulua vietätkin, niin toivottamme sinulle oikein Buenoa joulua! Nähdään ensi vuonna, tulkoon siitä tätä vuotta parempi. Kovin paljoa tätä vuotta erikoisempi se ei (ainakaan todennäköisesti) voi olla 😊.

“Nyt sitä sa, nyt sitä saa, kattilat täyteen puuroo” 

– Mikael ja koko Bueno Jengi 

Ps. Kaikista joulun herkkuruuista oma suosikkini saattaa kuitenkin olla se jouluaamun riisipuuro, joka nautitaan Lumiukkoa televisiosta katsellen. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.