Tää korona vie järjen!

Onhan tästä puhuttu vaikka kuinka paljon, että korona uuvuttaa. Syitä huoleen on niin monia, että niitä on vaikea luetella. Korona ei oo mikään reilu kaveri, vaan hyvin eriarvoistava sellainen. Tämä tauti ja sen lieveilmiöt eivät iske kaikkiin samanlaisella voimalla.

On vaikea eritellä, että onko oma yllättävän kuormittunut fiilis peräisin tästä perhanan koronasta, kevään liiallisesta valosta, omasta elämästä vai mistä. Läsnäolo vaatii pinnistelyä, ja koko ajan tuntuu joltain, kun kaikesta on tullut vähän vaikeampaa.

Korona syö motivaation

On vaikea keskittyä ja motivaatio on nollassa. Arki tuntuu raskaalta ja väsyttää. Ensin odottaa tosi paljon pääsevänsä lähiopetukseen, mutta nyt se ei tunnukaan kovin hyvältä. Kouluun meno ahdistaa, kun kaverit eivät ole osuneet samoille tunneille.

Tyhjä luokka, jossa on pulpetteja, mutta ei oppilaita.
Ahdistaa, ei ahdista. Ahdistaa, ei ahdista.

Eikä niitä omia koulukavereitaan oikeastaan edes kunnolla tunne, kun ei heitä näe. Kun ei oo mitään harrastuksiakaan, niin tulee selviydyttyä paljon itsekseen. Koulupäivät ovat vaan tylsiä ja pitkiä. Tulee istuttua koko päivän, eikä tule tehtyä mitään järkevää. Etäopiskelussa on helppo sluibata, eikä tule tehtyä riittävästi.

Etäkoulussa on helppo avata videoyhteys ja jatkaa unia. Ei osaa kokata ruokakassista saatuja ruokia, eikä jaksa lähteä koululle syömään. Ravinto alkaa olla hieman yksipuolista. Kun mieli seikkailee päivisin, on helppo jäädä jälkeen koulussa. Sitä paikatakseen tulee tehtyä läpi yön kestäviä läksymaratoneja. Eikä seuraavana päivänä jaksa keskittyä.

Korona uuvuttaa

Toisille etäopetus on suuri helpotus, toisille painajainen. Taustalla pyörivät perheenjäsenet häiritsevät keskittymistä, ja näytön välityksellä on vaikea innostua sisällöstä. Jollekin toiselle taas etäaika auttaa keskittymään, kun välillä voi venytellä ja tehdä nopeasti välipalan itselleen.

Päässä pyörii ajatuksia. Valmistunko ajoissa? Kauanko tämä kestää? Mistä mä saan rahaa? Miten mun perhe pärjää? Tulenko mä ikinä löytämään töitä mistään? Kuumottaa, että olenko mä tulevaisuudessa kilpailukykyinen työntekijä.

Opettajat eivät pysty keskittymään oikein kumpaankaan – etä- tai lähiopetukseen. Säädetään tekniikan kanssa, ja opettaja toistaa asioita kuin papukaija. Koulukaverit ahdistuvat ja masentuu silmissä. Koulun käytävälle on kirjoitettu kuinka voisi tappaa itsensä.

Miten selvitä ahdingosta?

Ihminen muodostaa käsistään sydämen muotoisen eleen.
Nyt tarvitaan jotain muuta kuin sydänemojeita ja jaksuhaleja.

Paukkuuko ensimmäisenä mielenterveys vai popcornit? En *ittu tiiä. Tätä loppukiriä on jo vedetty tässä hyvä tovi. Kysyin yhdeltä koronatutkijalta, että mitä kannustavaa haluaisit sanoa tässä vaiheessa nuorille. Hänen piti miettiä vastaustaan, koska tarpeet ja toiveet ovat tosi erilaisia nuorten kesken, kuten yllä voi huomata.

Jos jotain, niin ainakin sitä, että täytyy tarjota jotain muuta kuin naiivia sympatiaa. Ei jaksuhaleilla kauan eletä. Toivotus ”koita kestää” ei tarjoa sellaista lohtua mitä nyt kaivataan. Puhuttaisiin mieluummin siitä, että onko mahdollista saada joustoa opintotukiin, sakkaaviin opintoihin ja muuhun mikä painaa.

Älä toivota sikana tsemppiiiiii, vaan sano että ongelmat on kuultu ja ne noteerataan. Kädenlämpöinen ”kyllä se siitä” -toivotus ei oo mitään konkreettista.

Minna

Ps. Kun tarviit jonkun jolle purkaa tän kaiken etänä [sic] on Sekasin-chat sua varten.

Miten maailma on nyt parempi kuin ennen?

Tiesitkö, että elämämme on tällä hetkellä huomattavasti parempi kuin maailma, jossa vanhempamme eli? Ja he elivät paremmassa maailmassa, kuin omat vanhempansa? No nyt tiedät 😊. 

Viime vuosi ja tämänkin vuoden alku on ollut hankalaa. Eikä tietenkään vähiten sen takia, että koronaepidemia on laittanut aika monen elämää uusiksi ympäri maailmaa. Vähän suuremmassa mittakaavassa pitää kuitenkin muistaa, että maailma muuttuu koko ajan parempaan suuntaan! Tässä kymmenen syytä miksi. 

1. Olet parempi, tai ainakin älykkäämpi kuin vanhempasi! 

Jokainen uusi ikäluokka on edellistä parempi, ja etenkin älykkäämpi. Ihmisten älykkyysosamäärä kasvaa kesimäärin kolme pistettä kymmenessä vuodessa. Koulutus kehittyy maailmassa koko ajan ja nykyisin meillä on myös tietoa paremmin saatavilla kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. Vähemmän intuitiivinen syy älykkyyden kasvamiseen taas on se, että myös ihmisten elinolot kehittyvät. Parempi ravinto, puhdas ympäristö ja abstraktin ajattelun mahdollistava elämäntilanne ovat myös tärkeä osa oppimista. 

Opettaja ja ollipas ison liitutaulun edessä, jossa sekalaisia matemaattisia kaavoja.
Olet fiksumpi kuin vanhempasi!

2. Emme edes muista suuria sotia! 

Viimeinen maailmanlaajuinen sota loppui 70 vuotta sitten. Vaikka sotia on edelleen, niin me elämme maailmanhistorian rauhaisimpaa aikaa. Toisen maailmansodan jälkeen tehdyt sopimukset ovat (pääpiirteissään) pitäneet ja YK:lla on edelleen sille tarvittavaa arvovaltaa. Lisäksi koko maailma on tällä hetkellä niin sidoksissa toisiinsa, että kolmannen maailmansodan mahdollisuus on aika olematon.  

3. Kotitöihin menee vähemmän aikaa! 

Noin sata vuotta sitten pyykin pesemiseen meni noin 12 tuntia viikossa. Tällä hetkellä tuo aika on noin 1,5 tuntia. Tästä on kiittäminen pyykinpesukonetta. Sama on tapahtunut myös astianpesukoneen, imurin ja viime vuosina erilaisten robottisiivousvälineiden kanssa. Edelleen se oma huone pitää siivota, mutta nykyisin se on paljon helpompaa kuin ennen. Parempi elämä kehittyy yhdessä tekniikan kehityksen kanssa.

Nainen ottaa pyykkiä pois pyykinpeukoneesta.
Parempi pesukone antaa myös paremman elämän

4. Peruskoulu kuuluu (melkein) kaikille! 

Tällä hetkellä maailmassa jo noin 90% lapsista pääsee peruskouluun. Näin ei todellakaan ollut vielä 25 vuotta sitten. Mikä hienointa, niin nykyisin myös tytöt pääsevät opiskelemaan paljon entistä useammin. Jokaista 100 poikaa kohden koulun aloittaa jo 95 tyttöä. Ei siis olla vielä ihan tasoissa, mutta sitä kohti ollaan koko ajan matkalla!  Parempi koulutus takaa yhä paremman elämän kaikille maailman ihimisille.

5. Ihmisillä on yhä enemmän vettä joutavaksi! 

Vuodesta 1990 lähtien noin 2,3 miljardia ihmistä on saanut pääsyn puhtaan juomaveden piiriin. Meillä Suomessa ei ehkä edes osata ajatella, miten tärkeää elämän kannalta on se, että pihdasta vettä on saatavilla. Se on perusedellytys niin ruuanlaittoon kuin terveydenhuoltoon, ja tietysti peseytymiseen. Edelleen on ihmisiä, joilla ei puhdasta vettä ole, mutta kehitys menee koko ajan eteenpäin! 

6. Elämämme on pidempi, ja parempi, kuin ennen! 

Ihmisten keskimääräinen elinikä on noussut noin 80 vuodessa yli 20-vuotta. Me siis elämme paljon pidempään kuin aikaisemmin. Suurimmat syyt kehitykseen ovat lapsikuolleisuuden vähentyminen sekä terveydenhuollon parantuminen ympäri maailmaa. Villeimmissä arvioissa on sanottu, että tänään syntyvät lapset voisivat elää jopa 200 vuotiaiksi! En tiedä onko se hyvä asia, mutta saavutus se ainakin olisi. Lisäksi elämämme on koko ajan parempaa kuin ennen.

Nainen seisoon parvekkeella kädet levitettyina kirkkaassa auringonpaisteessa.
Elämme pidempään ja paremmin kuin ennen

7. Demokratia on pop! 

Maailmassa ei ole koskaan ennen ollut niin paljon demokraattisia maita kuin tällä hetkellä. Toki demokratiassa on ongelmansa ja monessa demokraattisessa maassa on ongelmia. Nykyään kuitenkin jokaisella ihmisellä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä demokratian kautta kuin koskaan ennen.  Parempi mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään lisää itsearvostusta ja toivoa tulevasta.

8. Köyhyys vähenee koko ajan 

Tilastojen mukaan maailmassa on nyt vähemmän köyhiä kuin koskaan. Useat köyhyydestä kärsineet maat ovat voittaneet pahimmat ongelmat ja ihmiset ovat päässeet irti köyhyyden aiheuttamista ongelmista. Köyhyys on edelleen suuri ongelma ja etenkin lapset kärsivät köyhyyden takia. Parempaa kohti ollaan kuitenkin menossa! 

9. Internet on useampien saatavilla 

Vuonna 2005 noin 1,1 miljardia ihmistä pääsi internettiin. Viime vuonna jo yli 4 miljardia ihmistä pääsi käsiksi maailmanlaajuiseen tietoverkkoomme. Internet mahdollistaa yhteydenpidon ja tiedon jakamisen. Se auttaa oppimaan ja näkemään maailmaa uudesta näkökulmasta. Mitä useampi ihminen pääsee internettiin, sitä fiksummiksi me kaikki yhdessä voimme tulla. Vielä kun kehittäisimme itseämme niin, että Internet istessään olisi parempi paikka olla, niin kaikki olisi hyvin.

10. Parempi maailma on se, mitä me haluamme!

Maailmassa on aina huolehdittu tulevaisuudesta. Jokainen sukupolvi on halunnut tehdä hyvää ja toiminut oman aikansa arvojen ja ajatusten mukaan. Nykyinen sukupolvi ei ole mikään poikkeus. Me haluamme, että ihmisillä olisi parempi olla ja teemme asioita sen eteen. Välttämättä se ei ihan joka päivä uutisissa näy, mutta maailma on täynnä ihmisiä, jotka taistelevat paremman tulevaisuuden puolesta. 

Vanhemman ja lapsen kädet pitävät käsissään pientä maapalloa.
Me haluamme, että maailmamme on parempi!

Tietysti maailmassa on vieläkin ongelmia. Ilmastonmuutos, tiedevastaisuus, somen aiheuttamat paineet ja polarisoituminen jne. Kyllä tässä maailmassa haasteita riittää!

Kaiken negatiivisuuden ja uhkakuvien keskellä pitää kuitenkin osata myös iloita asioista, joita ihmiset ovat saavuttaneet! Me ihan oikeasti rakennamme koko ajan parempaa maailmaa, eikä ole mitään syytä, miksi kehitys ei voisi jatkua. 

– Mikael

Mun 7 vinkkiä rahankäyttöön

Pahoittelut jo etukäteen, tämä blogiteksti on sellainen kolmikymppisen palkansaajan aikuisedition, mutta ehkä näistä löytyy myös jotain yleishyödyllisiä vinkkejä sun rahankäyttöön!

1. Käytä useampaa eri tiliä (tai jyvitä rahat jotenkin muuten)

Hetki meni laskiessa, mutta tällä hetkellä mulla on eri käyttötarkoituksiin seitsemän eri pankkitiliä, joista osa on yhteiskäytössä. Palkkapäivänä, kun raha ilmestyy tilille, alkaa sen jyvitys: siivu taloustilille, siivu säästöön, siivu kissoille (kyllä!), siivu ruokarahatilille jne. Lopulta käyttötilille jää se summa, jonka voi siinä kuussa käyttää kaikkeen kivaan – koska aina pitää olla jonkin verran rahaa käytettäväksi kaikkeen kivaan!

Koen rahojen hallitsemisen helpommaksi, kun ne on jaettu käyttökohteittain. Esimerkiksi ruokaan budjetoidut rahat siirrän suoraan ruokarahatilille, ja käytän siihen liitettyä korttia ainoastaan ruokaostoksiin. Näin pysyn kartalla siitä, paljonko mulla on käytettävänä rahaa ruokaan – tosin varmistan aina jo etukäteen, että sitä on riittävästi, koska (hyvin) syöminen on sellainen juttu josta en tingi.

Viisikerroksinen pannukakkuannos, jossa suklaakastiketta, banaania, keksejä ja karkkeja.
Esimerkiksi tästä jälkiruoasta en tinkinyt, eikä harmittanut!

2. Ole tarjoushaukka

Ostan kaiken kosmetiikan ja suurimman osan sisustustuotteista ja vaatteista alennusmyynneistä. Alennukset toistuvat eri kaupoissa tasaisin väliajoin, ja usein jostain löytyy ”-20 % kaikista kosmetiikkatuotteista” -alennuslipuke. Tykkään myös pitää kaikista tärkeimpiä tuotteita kaapissa yhden ylimääräisen kappaleen, jotta esim. meikkivoiteen loppuessa mulla ei ole kiire ostaa uutta tilalle, vaan voin rauhassa kärkkyä tarjouksia.

Oma puhelinliittymä (ja mm. sähkölasku ja vakuutus, jos sellaiset ovat itsellesi ajankohtaiset) kannattaa kilpailuttaa. Yleensä tarjoushinta on voimassa vuoden tai kaksi, ja hyvissä ajoin ennen sen päättymistä käyn kärkkymässä kilpailevien tahojen hintoja. Usein jo olemassa olevaa tarjoussopparia voidaankin sitten jatkaa.

Söpöjä retromukeja kierrätyskeskuksessa
ihania kuppeja kierrätyskeskuksessa

3. Tee suunnitelma isommille hankinnoille

Olen siitä erikoinen tyyppi, että nautin Excel-taulukoiden luomisesta. Etenkin isommat säästösuunnitelmat on kiva excelöidä – näin näkee helposti, paljonko pitää kuukausittain laittaa rahaa sivuun, jotta saavuttaa tietyn säästötavoitteen.

Joskus tarve kalliimmalle ostokselle tulee yllättäen. Jos valitset tällaisessa tapauksessa osamaksun, varmista, että se on koroton, eikä siihen liity kuukausi- tai toimitusmaksua. Muista, että joudut maksamaan osamaksuja, vaikka taloudellinen tilanteesi muuttuisikin, tai ostamasi tuote (esimerkiksi puhelin) katoaisi.

4. Kyseenalaista tarpeesi

On ihan ok käyttää rahaa myös mukaviin asioihin, ei ainoastaan välttämättömyyksiin. Itse koitan kuitenkin erottaa toisistaan hetken mielijohteen ja suunnitelmallisen ostamisen.

Oma esimerkki: käytin aiemmin kuukausittain rahaa uusiin vaatteisiin ja koruihin, joita lopulta käytin vain kerran tai kaksi. Nykyään pyrin ostamaan vähemmän, mutta laadukkaampaa. Tuotteen hinnan voi miettiä myös sen käyttökertojen perusteella: laadukkaammalle tuotteelle yksi käyttökerta ei välttämättä tule yhtä kalliiksi kuin halvemmalle, joka ei kestä kulutusta.

Voit myös maksaa enemmän eettisesti tuotetusta tuotteesta, sillä…

5. …Kaikkea ei voi mitata rahassa!

Mun arjen luksusjuttu on se, että tilaan ruokaa kotiin. Enkä puhu (ainoastaan) Woltista, vaan parin viikon ruokaostoksista isommasta kaupasta. Kuljetusmaksu on kympin luokkaa, ja sillä säästää parhaimmillaan useamman tunnin vapaa-aikaa. Etenkin kahden henkilön taloudessa tuo kuljetusmaksu ei ole juuri mitään verrattuna säästyneeseen aikaan ja hermoihin. Etukäteen tilatessa jäävät myös viime hetken heräteostokset pois.

Myös vapaa-ajalla on hintansa – mieti siis, mistä olet valmis säästämään.

Betonikaiteeseen on spreijattu sanat Love wasting money.
westendiläinen elämänohje

6. Timanttitaso: sijoita

Mun on pakko myöntää, että vaikka olenkin teoriassa kiinnostunut sijoittamisesta, en ole tehnyt tarpeeksi taustatyötä, jotta olisin osannut tarttua toimeen. Todennäköisesti tämä liittyy myös tietyn pitkäjänteisyyden puuttumiseen, sillä sijoitukset poikivat voittoa vasta pidemmällä aikavälillä.

7. Muista, ettei ole häpeä pyytää apua

Kellä tahansa voi mennä joskus raha-asiat solmuun. Aina kyse ei ole omista teoistamme tai valinnoistamme, vaan olosuhteista. Ja toisaalta rahankäyttöön pätee sama kuin moneen muuhunkin asiaan: jos meille ei ole ylipäätään puhuttu rahasta, miten edes voisimme hanskata sen käytön? Rahankäyttöön voi saada myös apua.

Jos sua huolettaa raha-asiat, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi Takuusäätiön nimettömään Kysy rahasta -chattiin, tai soittaa maksuttomaan Velkalinjaan. Älä jää yksin!

10 perusvinkkiä treenaamiseen

Liikunta on tärkeä osa elämää. Ajattelinkin kirjoitella tällä kertaa hyvin lyhyesti tästä perusjutusta. Kaikki tarvitsevat liikuntaa. Liikuntaan liittyy paljon eri oivalluksia, mitä vuosien aikana olen tehnyt. Siksi keräsin sinulle näppärästi tähän muutaman yhdeksi listaksi. Ole hyvä. 

1. Etsi itsellesi sopiva liikuntamuoto

Vaihtoehtoja on runsaasti. Jos ei yksi laji tai liikunnanmuoto miellytä, älä jää jumittamaan sen ympärille vaan kokeile seuraavaa.  
 
Aikoinaan minut pistettiin pelaamaan jalkapalloa. En ollut kummoinen tiimipelaaja enkä muutenkaan viihtynyt lajissa hyvin. Silti olin jumissa tässä kymmenisen vuotta, koska en tiennyt paremmastakaan. Suosittelen kokeilemaan mahdollisimman paljon eri lajeja, jotta löydät sen mistä saat eniten irti. 
 
Omalla kohdallani ei myöskään ole koskaan sopinut kovinkaan hyvin se, että joku on määrännyt treeniaikani puolestani. Pidän ajatuksesta, että itse päätän ja määrään oman tahdin. Sopii myös hyvin kiireiselle henkilölle, joka on aina touhuamassa. Näin ollen treenit voi sijoittaa ajankohdalle, jolloin se sopii parhaiten muun puuhan kanssa. Joku toinen taas nimenomaan kaipaa sitä, että treeniajat on määrätty pitkään kalenteriin puoleksi vuodeksi eteenpäin. Mikä toimii sinun kohdallasi parhaiten?
 

2. Mieti mitä sinä tahdot saada liikkumisesta irti

Miksi liikut? Joka tapauksessa liikuit miten liikuit, kehosi kiittää tästä mutta pidemmän päälle on hyvä myös kerätä muita syitä liikkumiselle ja ns. maksimoida hyödyt.  
 
Joku liikkuu laihtuakseen, joku saadakseen muuta ajateltavaa, toinen kasvattaakseen lihasmassaa ja joku taas ollakseen paras lajissaan. Syitä liikkumiselle on tuhansia. Mieti mikä tai mitkä ovat itsellesi ne top 3 syyt. Omien tavoitteiden luomien ja niitä kohti tähtääminen, on hyvä tapa säilyttää motivaatio liikkumiseen.   

Omat top 3 syytä liikkumiselle ovat:
– agressioiden purkaminen treenin muodossa
– hyvässä kunnossa pysyminen
– oma hetki itseni ja ajatuksieni kanssa
 

Syksyinen merimaisema liikuntareitin varrella.
Ulkoilu ei myöskään ole yhtään pöllömpi syy liikkua.

3. Jos vihaat juoksemista, älä juokse

Harrasta sellaista liikuntaa mistä pidät ja sen jatkaminen motivoi sinua. Jos et voi sietää lenkkeilyä, älä hyvä ihminen lenkkeile! Tarjolla on niin paljon muitakin vaihtoehtoja, joten on ihan turha menettää makua yleisesti urheilemiseen yhden lajin takia. Kohteliaasti sanottuna, tämä on jopa aavustuksen tyhmää. 

Jos en pidä kaalikääryleistä, se ei tarkoita että kaikki ruoka olisi sieltä ja syvältä. En myöskään tästä syystä syö kaalikääryleitä (paitsi välillä anopin luona). Täytyy vain etsiä se, mikä sopii itselle parhaiten. Se, mikä on sulle paras liikunta?
 
Tähän tulee törmättyä melko usein. Jengi käy liikkumassa ja tekee sellaista, mitä ei voi sietää. Hajotaan harjoituksien parissa puolitoista tuntia päivässä ja vihaa jokaikistä minuuttia harjoituksistaan. Mitä vaan voi jaksaa hetken, mutta pidemmän päälle on hyvinkin suositeltavaa hakeutua sellaisen tekemisen pariin, jossa aidosti viihtyy. 
 

4. Tee tarvittaessa muutoksia

Tee sitä niin kauan, kun se on kivaa. Kun huomaat, että nyt ottaa päähän, tee jotain muutoksia. Älä lopeta, mutta pysähdy hetkeksi ja pohdi, missä voit tehdä muutoksia. Mitä voit tehdä toisin? Nämä muutokset voivat olla niinkin radikaaleja, kuin lajin vaihtaminen tai sitten voidaan puhua pienemmästä ns. hienosäädöstä.  
 
Pienetkin asiat voivat tuoda uutta valoa ja perspektiiviä treenaamiseesi. Esimerkiksi ohjelman, tavoitteiden tai treeniajan muuttaminen. Uutta motivaatiota voi myös löytää esimerkiksi treenivarusteiden upgreidaamisella. Pidä treenaaminen mielenkiintoisena!
 

5. Pidä liikunta järkevänä

Älä liiottele liikunnan suhteen. Tämä on myös hyvin tyypillinen asia mitä tulee nähtyä, etenkin jos kyseessä on ns. liikunnallinen ryhtiaskel elämässä. Jengi sykkii itsensä ihan puhki, loppu, slut, kunnes lopulta pelkkä ajatuskin liikkumisesta saa voimaan pahoin.
 
Tavoite on hyvä, tässä haetaan elämäntapoihin muutosta, mutta jos sen tekee liian jyrkällä kulmalla, ei se voi mitenkään olla pitkäkestoista. Tässä väsyy sekä pää että keho. Pitkässä juoksussa on lopputuloksen kannalta huomattavasti tehokkaampaa treenata vähän ja useasti kuin järkyttävän paljon ja harvoin. Palaan tähän kohdassa 7.
 

6. Tee treenaamisesta osa sinua

Yksi merkittävimpiä asioita liikkumisessa on se, mikä oma suhtautumisesi sitä kohtaan on. Jos se on asia, mikä on pakko tehdä, on tässäkin omat riskinsä. Toki tämähän pitää paikkansa, liikkua on pakko. Haen tässä kuitenkin takaa sellaista tervettä suhdetta itsensä ja liikkumisen välillä.  
 
Kun kyseessä on elämäntapa ja asia, joka kuuluu elämän arkirytmiin, siinä missä syöminen ja vessassa käyminenkin, ei sitä tarvitse samalla tavalla kamppailla sen tekemisessä. Ei minun tarvitse montaa kertaa itseni kanssa väitellä pöntölle menemisestä ja liikkumisessa tulisi olla sama ajatus takana:

Teen sitä, koska se on osa elämääni.  

tarkoitukseni oli laittaa tähän kuva, jossa flexaan habaa, mutta päädyinkin sen sijaan flexaamaan nenälläni.

7. Syö oikein

Tästä päästiinkin hienona aasinsiltana muihin pakollisiin askareisiin, kuten syömiseen. Tätäkin voi ajatella niin monella eri tapaa mutta lähtökohtanahan on se, että mitä enempi liikut, sitä enempi voit myös syödä säilyttääksesi normitilasi. Ja jos kulutat enemmän kaloreita, kuin mitä ahmit, laihdut. Yksi tehokas tapa sössiä oma liikuminen onkin juuri syömisen kautta. Tässä nyt kaksi esimerkkiä.

A: Meneekin vähän yhteen kohdan 5 kanssa, eli liiotteleminen. Porukalla on tapana liiotella. Sitä tehdään totaalinen u-käännös ja yhtäkkiä ruoka muuttuu pelkäksi salaatiksi, maito vedeksi ja se, joka mainitsee sanallakaan jonkun herkun, murhataan katseella. Tämä on ihan ok pienissä sykleissä, jos puhutaan lyhyen ajan diettaamisesta tai esimerkiksi kilpaurheilusta. Painoa tiputetaan nopealla vauhdilla ja treeniajat maksimoidaan. Kukaan ei kuitenkaan voi elää näin koko ajan, ja se on asia mikä helposti unohtuu tai käsitetään väärin. Kilpaurheilijakin höllää kisakauden päätteeksi eikä ruokavalio ole koko ajan yhtä ankara.

B: Tässä onkin kyse ihan perusjutusta, eli ruokavalion huomioimisesta. Jos henkilö mässää pullapitkoja pitkin päivää, läträä sokerilitkujen kanssa ja viikonloppuisina juodaan keissi kaljaa, on se ihan sama kuinka paljon sitä tulee treenattua siinä ohella, huippukuntoon ei voi päästä. Toki kuten olen jo tässä sanonut, treenaaminen on aina parempi vaihtoehto kuin treenaamattomuus. Tuloksien kannalta on ehdottoman suositeltavaa myös hieman miettiä mitä kaikkea suuhunsa laittaa. Googlaamalla löydät miljoonia ilmaisia oppaita siitä, miten kannattaa syödä oikein. 

Tärkeää olisi löytää hyvä tasapaino kohtien a ja b välillä. Cheatday on käsite mikä voi joidenkin kohdalla toimia. Eli annetaan itselleen mahdollisuus herkutella esimerkiksi yhden päivän viikossa, ja muut päivät pysytään dieetissä. 

Itselleni toimivin tapa on kuitenkin se, että jos haluan syödä jäätelön, syön jäätelön, tuntematta tästä yhtään mitään huonoa omatuntoa. Mutta ollakseni täysin rehellinen, niin otan kyllä huomioon tämän jäätelön joko edeltävässä tai jäätelöhetken jälkeisessä treenisessiossa. Pidän ajatuksesta, että voin herkutella koska vaan, mutta se on kuitenkin ikään kuin ansaittava. Näin saan herkuttelun pidettyä kurissa. 

Nuori mies kantaa useaa pizzalaatikkoa kesäisessä säässä.
Rakastan herkuttelua enkä voisi kuvitella elämää ilman niitä. En kuitenkaan myöskään voi kuvitella herkuttelevani kokoajan, jatkuvasti ilman liikuntaa.

8. Anna keholle armoa

Kun tässä nyt kerran puhun treenaamisesta ja liikkumisesta, en voi olla mainitsematta unen ja levon tärkeyttä. Tämä liittyy ehkä vähän tuohon överitreenaamiseen. Jos kuulut siihen porukkaan, joka herää kaksi kertaa vuodessa treenaamisen hullunkiilto silmissä, ja sykit sitten yhtäjaksoisesti kaksi kuukautta putkeen salaatin ja Noccon voimalla ilman lepoa, kuuntele: kehosi tarvitsee lepoa.  
 
Kehosi tulee sanomaan itsensä jossain kohtaan irti. Ei voi vaan kuvitella, että totaalisesta sohvaperunasta yhtäkkiä kuoriutuisi teräsihminen. Se ei toimi niin. Pikku hiljaa voi itsestään muokata koneen, mutta tämä ei tapahdu hetkessä. Ja myös konetta pitää huoltaa jatkuvasti. Kroppaakin nopeamminkin saattaa pää pettää. Aivan liian ankaraa kuria ei kertakaikkiaan jaksa liian pitkään. Anna kehollesi ja päällesi aikaa levätä ja toipua.
 

9. Liiku useammin kevyemmin

Tämä kohta liittyykin edelliseen pointtiin (8). Vaikka puhun tuossa tavallaan lepopäivistä niin eräiden tutkimusten mukaan onkin tehokkaampaa sekä sydämen, keuhkojen, loukkaantumisien ehkäisyn, että treenitulosten kannalta treenata useammin, mutta vähän vähemmän. Makes sense?

Liiotellusti treenitapamme on usein sitä, että sykitään niin täysiä, että kotiin täytyy kontata treenien jälkeen. Tämän jälkeen pidetään kolme päivää taukoa kunnes voidaan taas mennä treeneihin rääkkäämään kehostamme kaikki mehut ulos. Toiset eivät pidä taukoja ollenkaan vaan vetää joka päivä 100% teholla. Tämä kostautuu. 

On todettu, että tehokkainta olisi lisätä määrää mutta tiputtaa volyymista pois. Toki tämähän vaihtelee hieman lajien kesken, mutta noin periaatteessa toimii kaiken liikunnan kanssa.

Mieti asiaa vaikka koripallon kautta:  

Henkilö A treenaa 3 kertaa viikossa 1,5 h ja vetää itsensä ihan piippuun 95 % teholla. Henkilö B treenaa puolestaan 6 kertaa viikossa 1 h hieman löysemmin 75 % teholla. Henkilö A treenaa näin ollen 4,5 tuntia viikossa ja henkilö B 6 tuntia. Viikossa ero kuulostaa pieneltä, mutta pidemmän päälle puhutaan valtavista eroista. Vuodessa henkilö B on jo harjoitellut koripalloa 80 tuntia enemmän kuin henkilö A, puhumattakaan heitetyistä koreista.

Kuten sanoin tämä ei päde kaiken treenaamisen kanssa. Mutta noin teoriassa, on hauska ajatella asiaa myös näin. Tällä tavoin, usein tehtynä, treenaamisesta tulee myös helpommin elämäntapa kun pakollinen suorite. Liikunta on meille hyväksi ja sen pitäisi myös olla hauskaa.

10. Maltti on valttia

Viimeisenä pointtina tahdon korostaa vielä malttia. Muutokset vaativat aikaa ja liika dramatisointi voi vaan kostautua. Malta! Älä hosu. Tee kaikki rauhassa. Tulokset tulevat kyllä, jos tavoitteesi ovat sen mukaiset. Parempi hitaasti kuin kamalalla kiireellä, jolloin on riski loukkaantumisiin, fyysisiin tai psyykkisiin romahduksiin, ylikuntoon jne.

Liikuntapaikka meren rannalla auringonlaskussa.
Treenata voit missä vaan milloin vaan. Etenkin näinä aikoina se vaatiikin hieman mielikuvitusta. korona ei kuitenkaan missään tapauksessa saa olla syy treenamattomuudelle.

Loppu- hups

Oho, lupasin pitää kirjoituksen lyhyenä. Huomaan, että kirjoitan nyt asiasta, joka on todella lähellä sydäntäni ja suuressa roolissa omassa elämässäni.

Toivottavasti näistä pointeistani oli jotain hyötyä tai edes jotain iloa, ja mikäli kaipailet lisää tästä aiheesta, heitäthän kommenttia. Jatkan mielellään, tämähän oli vain kevyt pintaraapaisu. 

– Seba

Nuoria koronan aikaan

Nuorten hyvinvointi on notkahtanut korona-aikana kertoo tuore selvitys. 15–25-vuotiaat antoivat omalle hyvinvoinnilleen kouluarvosanan 8, kun se vuotta aiemmin oli 8,5. Näin matalaa elämään tyytyväisyyden tasoa ei ole mitattu kertaakaan sitten 1990-luvun lopun.

Pudotusta osattiin odottaa, sillä koronarajoitukset ovat osuneet merkittävästi juuri nuoriin. Ei harrastuksia, ei kaveriporukoita, ei konsertteja, ei penkkareita, ei normaalia koulunkäyntiäkään. No netti, some ja pelit sentään tuovat sisältöä arkeen.

Nuori katsoo ulos ikkunasta.
KUVA: Muttaqi Khan

Monet nuoret raportoivat yksinäisyydestä ja ahdistuksesta. Opiskelu ei suju. Huolta kannetaan myös muista perheenjäsenistä. Yllättävää ehkä, että nuorisotalojen sulkemisella tai harrastustoiminnan keskeyttämisellä ei näyttäisi olevan valtavan isoa vaikutusta nuorten elämäntyytyväisyyteen. 

Korona nuoret ja kaverit

Kavereiden tapaamiseen liittyvät rajoitukset on koettu usein haitallisempana. Osalle poikkeusolot ovat merkinneet myönteisiä asioita. Esimerkkinä perheen lisääntynyt yhteinen aika ja etäkoulun takia kiusaamisen ja väkivallan riskin väheneminen.

Kaksi nuorta keskustelevat kahdestaan.
KUVA: Muttaqi Khan

Tehdäänpä pikagallup Vantaalla somalinkielisten nuorten parissa. Miten korona-arki sujuu?

– Ei voi käydä normaalisti kaikkialla ja paikat on kiinni. No, multa korona rajoittanut koulun ja kuntosalin. Se, et ei voi käydä. Normaalisti käyn koulus ja voisin valmistua nopeemmin.

-Kavereita oon nähny pari, mont kertaa, mut en läheskää pysty nähdä kaikkia yhtä paljon ku ennen. Enemmän verkon kautta pidetään yhteyttä, snäpissä ja peleissä.

Elämä on siis muuttanut vantaalaisnuorten elämää. Rajoitustoimet näkyvät koulunkäynnissä, harrastuksissa ja sosiaalisissa suhteissa. Onneksi heillä kuitenkin riittää turnauskestävyyttä ja optimismia:

– Iha hyvin menee. Kyllä jaksaa. Ei oo ollu mitään erityisen vaikeata. Toivotaan vaan, että menee nopeesti ohi ja pääsee kesällä olemaan enemmän ulkona ja ihmisten kanssa.

Koronasta sukupolvikokemus

Kaksi nuorta viettämässä aikaa sohvalla.
Jos jokin asia jäi mietityttämään, voit jättää kysymyksen buenotalk.fi/kysy. KUVA: Muttaqi Khan

Aika näyttää, onko koronalla pysyviä vaikutuksia nuorten elämään. Sukupolvikokemus tämä joka tapauksessa on. Olennaisen tärkeää on varmistaa, että jokaisen nuoren elämässä on ystäviä ja luotettavia aikuisia. Läheisiä, joiden kanssa jakaa korona-ajan huolia. Joku, jonka kanssa puhua.

Keskustelutukea löydät tarvittaessa myös verkosta esimerkiksi:

Sekasin-chat,
PuhelinHelpissä voit jutella mieltäsi painavista asioista luottamuksellisesti arabian tai somalin kielellä.

Älä jää yksin! Me selvitään kyllä tästä – yhdessä!

Leena Sipinen ja Abdirahman Rage
Hadiya-hanke – hyvinvointia somalin- ja arabiankielisille nuorille