Millainen vaikutus eläimillä on ihmisen hyvinvointiin?

Haluun välttämättä aloittaa tämän postauksen kertomalla teille, mitä lemmikkejä minulta tällä hetkellä löytyy. Pienimmät otukset, mitä minulla on, ovat neljä suloista kesyhiirityttöä ja Taneli-niminen kääpiöhamsteri. Niiden lisäksi olen yhden pörröisen ponin omistaja. Meidän  perheellämme on myös toinen vähän isompi hevonen ja kaksi kissaa. Onko teillä joitakin lemmikkejä? Kommentoikaa, jos on!

Tästä voittekin päätellä, että olen todella eläinrakas ihminen ja minulla on myös aina ollut jokin lemmikki. En osaa kuvitella elämää ilman eläimiä. Koen itse, että lemmikit tuovat paljon omaan arkeeni, joten selvitin onko asia oikeasti näin. Lemmikit vaikuttavat todella moniin asioihin ihmiselämässä, enkä olisi itse tiennyt läheskään kaikkea entuudestaan. Muun muassa allergiat, sairaudet ja mielenterveysongelmat vähenevät lemmikkien myötä.

Avataanpa näitä väitteitä hieman

Kaksi hevosta turvat vastakkain, joiden takana blogin kirjoittaja Neea hevosia syöttämässä.

Sairaudet

Nuoret, jotka ovat asuneet lapsuutensa maatiloilla tai perheessä, jossa on ollut paljon lemmikkejä eivät niin todennäköisesti kärsi mistään allergiasta. Kyllähän te kaikki tiedätte sen ihanan hetken, kun koira tulee nuolaisemaan naamaa ja voitte vain kuvitella, mitä kaikkea se on suussaan viimeisen tunnin aikana pitänyt. Eläimet pitävät aika hyvin huolta siitä, että lapset altistuvat ties mille. Liian hygieeninen ympäristö lisää riskiä saada allergioita, koska silloin ei pääse altistumaan erilaisille bakteereille.

Seuraavana silmiini pomppasi väite siitä, että lemmikkien omistajilla on pienemmät riskit sairastua joihinkin sairauksiin, kuin ihmisillä, jotka eivät omista lemmikkejä. Tämän kaltaisia sairauksia ovat mm. 2-tyypin diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet. Uniongelmia ja päänsärkyä on havaittu myös vähemmän lemmikin omistajilla.

Liikunta

Tämän luettua aloin miettimään, mitä ihme sankareita nämä lemmikit sitten ovat. Mitä ihme kykyjä niillä oikein on? Antakaapas, kun selitän hieman! Tässä täytyy ottaa huomioon se, että riski sairauksien pienemiselle johtuu todennäköisemmin siitä, että lemmikkien omistajat liikkuvat usein paljon. Liikunta vähentää ylipainon riskiä ja näin ollen vähentää riskejä kyseisiin sairauksiin. Lemmikkieläimillä ei siis ole mitään maagisia kykyjä vähentää ihmisten sairauksia, vaikka tämä nyt hieman siltä kuulostikin. Liikunta itsessään lisää ihmisten henkistä hyvinvointia ja auttaa jaksamaan.

Koiran omistajat ulkoilevat monia kertoja päivässä ja sen uskotaan lisäävän sosiaalisia kanssakäymisiä. Koirat ovat helppo välikappale synnyttää keskustelua. Yleisesti voi myös ajatella, että kaikki eläinpiirit lisäävät kohtaamisia. Kohtaaminen eläimen välityksellä on monille luonnollisempaa, koska silloin on helppo löytää yhteistä keskustelua eikä tarvitse miettiä mitä sanoo.

Tumma koira syksyisellä ruohikolla makoilee odottavalla ilmeellä.

Mielenterveys

Kohtaamisten myötä voi löytää uusia ystäviä, joka taas vähentää yksinäisyyttä! Yksinäisyyden vähenemisestä lemmikin hankinnan jälkeen on myös ihan tutkittua tieto. Kuka voisi kieltää, että ei ole mukavaa, kun kotiin mentäessä vastassa on nelijalkainen hännän heiluttaja eikä yksinäinen hiljaisuus. Tähän liittyen on tutkittu, että 95% lemmikin omistajista puhuu säännöllisesti lemmikilleen. Lemmikeillä on todettu olevan positiivinen vaikutus myös ilmapiiriin paranemiseen. Tästä pääsemmekin hyvin siihen, että eläimet rauhoittavat ja rentouttavat ihmisiä. Kukapa haluaisi raivota pää punaisena, kun suloinen koira napittaa silmät pyöreinä jalkojen juuressa. On myös ihan tutkittua tietoa siitä, että esimerkiksi kissan silittäminen madaltaa verenpainetta.

Ihmisten on helpompi luottaa lemmikkieläimeen kuin toiseen ihmiseen. Lemmikkieläimet eivät kerro kenenkään asioita toisille tai naura päin naamaa. Ne eivät myöskään ikinä tuomitse. Usein ihmisillä syntyy korvaamaton luottamus lemmikkiin, joillekin se on jopa paras ystävä.

Arjen rikastuttaja

Hyvin koulutettu lemmikkieläin voi toimia myös hoitajana. Koiria käytetään usein sokeiden apuna ja terapiassa. Samoin hevosia voidaan käyttää terapiassa monissa tilanteissa. Kissoja käytetään paljon vanhainkodeissa ja sen on todettu vähentävän vanhusten lääkärissä käymisen tarvetta.

Nuorille lemmikki voi olla suuri oppimisen paikka. Lemmikin ottaminen vaatii vastuunottoa ja sen hoitaminen päivittäisiä rutiineja. Monelle on varmasti tuttua, että vanhemmat ovat suostuneet lemmikin hankkimiseen, sillä ehdolla, että itse lupautuu pitämään huolta lemmikistä. Lemmikin avulla nuori voi osoittaa vanhemmilleen, että hän pystyy itse ottamaan vastuuta toisen elämästä ja huolehtimaan sen hyvinvoinnista. Tämän myötä nuori saattaa saada enemmän vapauksia, kun osoittaa luotettavuuttaan.

Vaalea kissa makoilee selällään käpälät pystyssä punakuvioisella sohvalla.

Tosin joskus voi käydä niin, että vanhemmat innostuvat lemmikistä melkein enemmän kuin nuori itse. Huomataankin, että äiti käyttää koiraa useammin pihalla kuin nuori, mutta puhtaasti vain siitä syystä, että lemmikkiin kiintyy helposti. On tutkittu, että aikuisenkin on helppo muuttua jälleen lapseksi eläimen rinnalla. Kuka tuomitsee aikuisen, joka leikkii ulkona koiransa kanssa? Ei kukaan, mutta yksin pihalla säntäilevä aikuinen saattaisi olla hieman hassu näky.

Kissa vs. Koira

Viimeisenä haluan antaa teille vastauksen ikuisuuskysymykseen! Nimitäin kissa vs. koira -kysymykseen. Mitä sä sanoisit? Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Olen kuitenkin nyt lueskellut monia tekstejä aiheeseen liittyen ja pitkän etsinnän jälkeen löysin yhden tutkimuksen, jossa kerrottiin, että kissalla ja koiralla ei ole terveyteen vaikuttavia eroja.

Mutta… lisäksi löysin yhden toisen tutkimuksen, jonka mukaan koirilla on 530 miljoonaa aivosolua, kun taas kissoilla luku on vain 250 miljoonaa. Täten voimme päätellä, että ikuinen sota ei vieläkään taida olla ohitse.


Kirjoittaja:
Neea
Kommentit: 0

Mitä hyvää koronasta voi seurata?

Tällä viikolla Suomi meni kiinni. Kirjastot, liikuntapaikat, koulut ja rajat on kiinni ja ihmisiä pyydetään pysymään omissa oloissa. Ihmiset hamstraavat niin vessapaperia kuin käsidesiä ja monilla yrityksillä menee tällä hetkellä todella huonosti. Suomessa on otettu nykymuotoinen valmiuslaki käyttöön ensimmäistä kertaa koskaan. Elämme siis hyvin poikkeuksellista aikaa. 

Monien on ollut vaikea ymmärtää, miksi tästä nyt on tehty niin iso juttu. Pitääkö oikeasti eristää itsensä kaikesta muusta ja viettää seuraava kuukausi neljän seinän sisällä? Eikö tässä saa nähdä omia kavereita ollenkaan? Pitääkö vaan tehdä jotain kouluhommia tai etätöitä yksin sisällä? Pitääkö oikeasti kaikista harrastuksista olla poissa? 

Tavallaan joo. Syy ei ole se, että valtio haluaa kiusata kansalaisia. Kontaktin välttäminen suojelee niitä, joille virus voi olla jopa kuolettavan vakava. Ainakaan itse en haluaisi vahingossa tartuttaa tautia vaikkapa omille isovanhemmilleni, tai kenellekään muulle. Mitä useampi suosituksia tottelee, sitä paremmin meillä kaikilla menee. 

Mutta, mutta… olemme kaikki kuulleet koronan negatiivisista vaikutuksista niin ihmisiin kuin erityisesti talouteen. Mutta kyllä tästä voi seurata jotain hyvääkin. Ainakin seuraavilla tavoilla maailma voi muuttua myös vähän paremmaksi paikaksi 😊. 

Yhteisöllisyys lisääntyy 

Me kaikki olemme tässä “sopassa” yhdessä. Jo nyt naapuriapu on lisääntynyt ja ihmiset haluavat auttaa toisiaan. Somessa leviää erilaisia vinkkejä viettää aikaa yhdessä ilman fyysistä kohtaamista. Italialaisten parveikkeilla toteuttamat yhteisjamit näyttää todella hauskoilta. Myös eri yritykset yrittävät mahdollisuuksien mukaan tarjota palvelujaan etänä, osa jopa ilmaiseksi. Jo nyt on jaettu toiveita siitä, että kun tämä kaikki on ohi, niin jengi matkustaisi Suomessa ja auttaisi niitä yrittäjiä, joilla menee nyt huonosti. 

Boomerit tajuaa digiajan hyödyt 

Nyt eletään digatalisoitumisen aikaa. Ne kokoukset, joita ei vielä viikko sitten “voitu pitää etänä”, pystytäänkin yhtäkkiä toteuttamaan ilman suurempia ongelmia. Kaikkein pahinkin jäärä on nyt tajunnut sosiaalisen median hyödyt ihmisiä yhdistävänä voimana. Digitaalisia kanavia pitkin liikkuu niin vapaa-ajan kanssakäymistä kuin työhommiakin. Tässä kaikessa nuoret ovat olleet edelläkävijöitä jo vuosia. Nyt toivottavasti saadaan myös pahimmat boomerit mukaan. 

Tieto lisääntyy 

Koronan kaltainen pandemia ei itse asiassa tullut kovin suurena yllätyksenä. Maailmalla ja Suomessa on varauduttu tämän kaltaiseen epidemiaan jo ainakin vuosikymmen. Tästä huolimatta tietoa ehkäisevistä toimista ei ole otettu oikein tosissaan. Koronan leviämistä tutkitaan vielä vuosia ja sen vuoksi tulevaisuudessa osataan olla entistä fiksumpia, kun seuraava virus tulee. Ja ehkä kansa nyt viimein ymmärtää sen käsien pesemisen tärkeyden 😉. 

Ympäristö voi kiittää 

Tällä hetkellä lentomatkailu on ajettu alas. Pelkästään tällä tulee olemaan ympäristölle positiivisia vaikutuksia. Pandemian aikana ihmiset ehkä myös ymmärtävät lähimatkailun hyödyt ja valitsevat jatkossa lentämisen sijaan jonkun muun kulkuvälineen. Työpaikoilla on nyt ymmärretty miten iso osa kokouksista voidaan järjestää etänä, jolloin myös työmatkailu todennäköisesti vähenee. Vielä ei tiedetä minkälainen vaikutus esimerkiksi ilmastonmuutoksella on ollut viruksen syntymiseen ja leviämiseen. Jos viitteitä yhteydestä löydetään, niin ehkä meitä kurittava ekokatastrofikin aletaan ottamaan tosissaan. 

Ulkoilu lisääntyy 

Tällä hetkellä uimahallit, monet kuntosalit ja muutkin sisäliikuntapaikat ovat menneet kiinni. Urheiluseurat ovat peruneet suuren osan toiminnastaan, ja ihmiset ovat myös itse eristäneet itseään fyysisestä kontaktista. Tämä on johtanut siihen, että metsissä ja lenkkipoluilla on alkanut näkyä yhä enemmän ja enemmän ihmisiä. Ulkona oleminen tekee tutkitusti hyvää ihmisen mielelle, ja metsässä samoilu vähentää tutkitusti stressiä. Aion myös itse lähteä kävelemään heti, kun saan viimeisen pisteen tähän tekstiin.  

Seuraavat viikot tulevat olemaan muutosten ja uusien toimintatapojen aikaa. Vaikka meillä kaikilla on paljon totuttelemista tähän tilanteeseen, ei kannata kuitenkaan vaipua epätoivoon. Perutut harrastukset, leirikoulut ja jatkuva jauhaminen koronasta nyt pitää vaan yrittää ymmärtää. Tässä kuitenkin yritetään suojella ihmisiä, ei häiritä ihmisten elämää. Fyysinen kontakti vähenee – sosiaalinen lisääntyy. 

Nähdäänkö somessa?


Kirjoittaja:
Mikael
Kommentit: 0

Miksi on niin vaikea tehdä liikunnasta elämäntapa?

Siinäpä vasta ongelma ratkaistavaksi. Kuulun itse siihen ihmisryhmään, joka haluaisi vajota maan alle aina, kun koulussa on liikuntaa tai jokin “mahtava” urheilupäivä. En hirveästi pidä joukkuelajeista, mutta pari poikkeusta löytyy. Olen harrastanut melkein koko elämäni ratsastusta. Siinä saa tehdä asioita juuri siihen omaan tahtiin, yksinään, eläimen kanssa. Toisaalta sitten olen kuullut elämäni aikana useasti lausahduksen “Ei ratsastus ole urheilemista”. Noh, joo… Tämä ei nyt ollut tämän postauksen pointti! Sen sijaan aion kertoa teille hyviä vinkkejä, miten liikkumisesta voisi saada ihan hauskaa.

Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan n. 20 % kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista nuorista liikkui vähintään tunnin päivittäin. Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa harrasti noin 24 %. Suositusten mukaisesti, jokaisen nuoren tulisi harrastaa liikuntaa 1–1,5h päivässä, josta vähintään puolet tulisi olla sykettä nostattavaa.

Kyseiset luvut ovat huolestuttavan pienet suositukseen verrattuna. En kuitenkaan aio alkaa saarnaamaan tästä sulle, mutta kerron pari syytä mistä arvelen prosenttien vähyyden johtuvan.

Ensimmäinen syy on perheiden kasvavat taloudelliset ongelmat. Perheessä saattaa olla rahahuolia ja useampi lapsi hoidettavana. Kalliit harrastukset ovat silloin täysi mahdottomuus. On ymmärrettävää, että toinen lapsista ei pysty harrastamaan jääkiekkoa ja toinen ratsastusta, kun kulut saattavat mennä kuukaudessa jo helposti yli tuhannen euron…

Toisena syynä on se, mikä tilastoissakin näkyy pidempää aikajaksoa seuratessa, eli nykyteknologia. Ennen perheissä ei ollut pelikonsoleita, tietokoneita, televisioita, tabletteja ja puhelimia. Silloin lapset ja nuoret joutuivat itse kehittämään tekemistä. Usein se oli jotain liikunnallista, kuten ulkona leikkimistä tai metsässä juoksentelemista. Nyt teknologian ansiosta on helpompaa jäädä sisälle katselemaan tai pelaamaan milloin mitäkin, joka taas automaattisesti vähentää liikkumista huomattavasti.

Kolmantena asiana mieleeni tulee sosiaaliset paineet. Voi olla suuri kynnys lähteä harrastamaan mitään, jos ei ole ihan sujut itsensä kanssa ja se taas on murrosiässä hyvin yleistä. Harrastuspiirit eivät välttämättä innosta kaikkia. Pelkkä ajatus toisten edessä mokaamisesta saattaa olla jollekin kauhistuttavaa. Toiset taas saattavat pelätä yksin jäämistä, riita- tai kateustilanteita. 

Kaikki eivät siis jää laiskuuttaan kotiin katsomaan Netflixiä silloin, kun pitäisi urheilla. Toki niitäkin henkilöitä löytyy. Täytyy myöntää, että huonon sään iskiessä tulee mietittyä kahteen kertaan sitä, että hakeeko pyörän kellarista vai käveleekö lähimmälle bussipysäkille. Opiskelijana raha – tai ennemmin sen puute – saattaa vaikuttaa kulkuvälineen valintaan.

Miten siitä liikunnasta sitten saisi mielekästä ja mieluiten vielä semmoista, että sitä jaksaisi harrastaa vähintään sen 1,5 tuntia päivässä?

Ensimmäinen vahva suositukseni on se, että kulje kaikki kohtuulliset matkasi kävellen/pyöräillen/skeittaamalla tai ihan millä tavalla vain, joka tuntuu itsellesi mieluisimmalta. Itse olen huomannut olevani koulussa paljon pirteämpi, kun aamulla ensimmäisenä kävelen tai pyöräilen viisi kilsaa sinne. Illalla uni tulee huomattavasti paremmin, kun on liikkunut raittiissa ilmassa. Lopulta huomaa, että päivän liikuntasuositus tulee äkkiä täyteen, jos käy koulussa ja kaupassa päivän aikana kävellen.

Toinen suositukseni on se, että tee ystävien kanssa yhdessä! Asia on tietysti eri, jos et tykkää joukkuelajeista, mutta usein yhdessä futiksen potkiminen voi olla hauskempi idea kuin lenkkeily yksinään. Toki toisille oivana keinona toimii laittaa napit korville ja lähteä metsään samoilemaan. Pointtini kuitenkin oli se, ettei aina tarvitse käydä kalliissa seurassa urheilemassa, jotta liikkumisesta saisi mielekästä.

Kolmantena sanoisin, että kokeile rohkeasti uutta ja tee erilaisia juttuja! Jokaiseen asiaan pätee varmaankin se, että uuden kokeilu on hyväksi. Mistä sitä tietää, jos sattumalta siinä sivussa löytyisikin joku toinen budjetille sopiva unelmalaji. On myös hyvä vaihdella liikuntamuotoja, jos todella aiot liikkua joka päivä. Aivot tykkäävät vaihtelusta ja usein vaihtelu kehittää erilaisia kykyjä. Näin et myöskään kyllästy niin helposti.

Viimeisenä ehdotan tekemään töitä unelmien eteen! Kirjaimellisesti! Jos unelmasi on aloittaa pelata jääkiekkoa, voit koittaa etsiä itsellesi ilta- tai viikonlopputöitä koulun ohelle ja kerätä taskurahaa harrastuksen aloittamiseksi. Mikä olisikaan palkitsevampaa? Töissä on vielä se hyvä puoli, että siellä usein tulee hyötyliikuntaa!

Näillä helpoilla ja ehkä jopa ihan hauskoilla neuvoilla pääset edes hieman lähemmäs 1,5 tunnin tavoitetta. Ja hei, älä ota stressiä, vaikka et joka päivä pääsisi tavoitteeseen. Pienikin lisä tämän hetkiseen tilanteeseen on muutos, ja se on ainoastaan positiivista. Haastan sinut kokeilemaan rohkeasti jotain uutta ja ottamaan itsellesi jonkin pieni henkilökohtainen tavoitteen!

Tsempit kaikille, jotka uskallatte tarttua haasteeseen!

TERKUIN, NEEA
NUORISOALAN OPISKELIJA


Kirjoittaja:
Neea
Kommentit: 0