Nuoria koronan aikaan

Nuorten hyvinvointi on notkahtanut korona-aikana kertoo tuore selvitys. 15–25-vuotiaat antoivat omalle hyvinvoinnilleen kouluarvosanan 8, kun se vuotta aiemmin oli 8,5. Näin matalaa elämään tyytyväisyyden tasoa ei ole mitattu kertaakaan sitten 1990-luvun lopun.

Pudotusta osattiin odottaa, sillä koronarajoitukset ovat osuneet merkittävästi juuri nuoriin. Ei harrastuksia, ei kaveriporukoita, ei konsertteja, ei penkkareita, ei normaalia koulunkäyntiäkään. No netti, some ja pelit sentään tuovat sisältöä arkeen.

Nuori katsoo ulos ikkunasta.
KUVA: Muttaqi Khan

Monet nuoret raportoivat yksinäisyydestä ja ahdistuksesta. Opiskelu ei suju. Huolta kannetaan myös muista perheenjäsenistä. Yllättävää ehkä, että nuorisotalojen sulkemisella tai harrastustoiminnan keskeyttämisellä ei näyttäisi olevan valtavan isoa vaikutusta nuorten elämäntyytyväisyyteen. 

Korona nuoret ja kaverit

Kavereiden tapaamiseen liittyvät rajoitukset on koettu usein haitallisempana. Osalle poikkeusolot ovat merkinneet myönteisiä asioita. Esimerkkinä perheen lisääntynyt yhteinen aika ja etäkoulun takia kiusaamisen ja väkivallan riskin väheneminen.

Kaksi nuorta keskustelevat kahdestaan.
KUVA: Muttaqi Khan

Tehdäänpä pikagallup Vantaalla somalinkielisten nuorten parissa. Miten korona-arki sujuu?

– Ei voi käydä normaalisti kaikkialla ja paikat on kiinni. No, multa korona rajoittanut koulun ja kuntosalin. Se, et ei voi käydä. Normaalisti käyn koulus ja voisin valmistua nopeemmin.

-Kavereita oon nähny pari, mont kertaa, mut en läheskää pysty nähdä kaikkia yhtä paljon ku ennen. Enemmän verkon kautta pidetään yhteyttä, snäpissä ja peleissä.

Elämä on siis muuttanut vantaalaisnuorten elämää. Rajoitustoimet näkyvät koulunkäynnissä, harrastuksissa ja sosiaalisissa suhteissa. Onneksi heillä kuitenkin riittää turnauskestävyyttä ja optimismia:

– Iha hyvin menee. Kyllä jaksaa. Ei oo ollu mitään erityisen vaikeata. Toivotaan vaan, että menee nopeesti ohi ja pääsee kesällä olemaan enemmän ulkona ja ihmisten kanssa.

Koronasta sukupolvikokemus

Kaksi nuorta viettämässä aikaa sohvalla.
Jos jokin asia jäi mietityttämään, voit jättää kysymyksen buenotalk.fi/kysy. KUVA: Muttaqi Khan

Aika näyttää, onko koronalla pysyviä vaikutuksia nuorten elämään. Sukupolvikokemus tämä joka tapauksessa on. Olennaisen tärkeää on varmistaa, että jokaisen nuoren elämässä on ystäviä ja luotettavia aikuisia. Läheisiä, joiden kanssa jakaa korona-ajan huolia. Joku, jonka kanssa puhua.

Keskustelutukea löydät tarvittaessa myös verkosta esimerkiksi:

Sekasin-chat,
PuhelinHelpissä voit jutella mieltäsi painavista asioista luottamuksellisesti arabian tai somalin kielellä.

Älä jää yksin! Me selvitään kyllä tästä – yhdessä!

Leena Sipinen ja Abdirahman Rage
Hadiya-hanke – hyvinvointia somalin- ja arabiankielisille nuorille

Ilon lähteitä

Ikä ei tuo viisautta arjen puuhiin. Edelleen huomaan, että liian paljon aikaa kuluu asioissa, joiden sisältö tulee oman itsen ulkopuolelta, kuten tv:n tuijottaminen ja somessa seikkailu. Huomaan, että aikaa menee yhä enemmän noiden seuraamisessa ja niissä kirjoittamisessa – löydän entistä enemmän syitä jäädä niiden pariin.

Kuva vanhasta kuvaputkitelevisiosta tyhjässä tapetoidussa huoneessa puisella jakkaralla.

Kaipaan 60- ja 70-lukua. Silloin puuhat löytyivät itseni kautta ja kavereiden parista. Teimme sitä, mikä meitä kiinnosti. Tietenkin ne olivat terveitä ja reippaita juttuja. Eri pelien pelaamista ulkona ja sisällä sekä erilaisia puhdetöitä. Ei ollut silloin oikeastaan mitään turhia houkutuksia lapsille ja nuorille. Nykyajan digimaailmasta ei ollut tietoakaan, telkkarissa oli kaksi kanavaa. Boltsin sekoittamista erilaisilla aineilla oli vierasta. Tosin jossain vaiheessa minuakin yritettiin tinnerijengiin. Oli turvallinen lapsuus ja nuoruus. Oli kiinteä perhe, jossa jokainen omien kykyjensä mukaan osallistui arjen puuhiin ja töihin.

Myöhemmin seurasi aika, jolloin houkutuksia tuli, ja sitä alkoi tehdä sellaista, mitä kaveritkin tekivät. Silloin ei ajatus useinkaan ollut mukana tekemisissä. Mutta ne olivat aika viattomia puuhia: joskus vähän jotain halpaa punkkua, tupakanpolttoa, jopa tytön kanssa sellaista puuhastelua, josta vanhemmat varoittivat. Kuitenkin tekemiset olivat sellaisia, ettei toisille tehty vahinkoa. Poliisin kyydissä ei tarvinnut olla.

Perhe ulkoilee järven rannalla, 60-luvun asuntovaunun edessä.

Minun pitäisi yhä vahvemmin keskittyä kuuntelemaan itseäni: mitä haluan tehdä, mikä tekeminen tuottaisi apua ja iloa toiselle, eli lähimmäiselleni. Onneksi teen paljon vapaaehtoistyötä, joka rauhoittaa mieltäni ja saan jotain hyvääkin aikaan.

Itsensä kuunteleminen, passivoivien ja turhan monien puuhien vähentäminen ja päätä sekoittavien aineiden välttäminen – niillä pysyy mielenrauha ja itsen hyväksyminen sellaisena, kun on. Mutta vaikeaa se on, olla ihminen itselle ja toiselle.

Kirjoittaja toimii vapaaehtoisena nettimummola Murusissa. Tutustu muihin Murusiin ja nettimummolaan osoitteessa muruset.fi.

Kahden olutpullon kilistelyä ilta-auringossa pellon laidalla

“Siks joka viikonloppu juon sut pois mut se ei auta paskaakaan”

Haluan aloittaa tämän blogitekstin kertomalle teille omasta lapsuudestani, sillä uskon, että lukijoissa on semmoisia henkilöitä, jotka voivat samaistua tarinaani. Minun isäni on alkoholisti.

Kahden olutpullon kilistelyä ilta-auringossa pellon laidalla

Isäni on aina käyttänyt alkoholia ja ajattelinkin pitkään sen kuuluvan suomalaiseen kulttuuriin “pari saunakaljaa” -tyylillä. Niin se myös varmaan olikin alkuun. Minun kasvaessa alkoholin käyttö lisääntyi. Ei ollut enää pari saunakaljaa, vaan juominen oli joka viikonloppuista. Lopuksi joka päiväistä. Kenenkään lapsen ei pitäisi joutua katsomaan sellaista sivusta. Suomessa sellaisia lapsia on niiiiiiin paljon…

Mietin välillä, että alkoholi oli minua tärkeämpää ja niin se ikävä kyllä olikin. Ajatuksissa kävi myös se, että olenko minä syy isän juomiselle. Ei lapsi ymmärrä todellista syytä vanhempiensa juomiselle. En minäkään ymmärtänyt.

Jos alan nyt miettimään miksi isäni joi, ymmärrän sen heti. Samaan aikaan, kun alkoholin käyttö lisääntyi, myös isäni ongelmat lisääntyivät. Ne eivät olleet isoja juttu, mutta selkeästi niin isoja, hän ei pystynyt käsittelemään niitä muuten kuin hukuttamalla ongelmansa alkoholiin.

Haluan nyt avata postauksen otsikkoa, joka on lainattu Benjamin Peltosen biisistä “Juon sut pois”. Biisissä kerrotaan, kuinka joku henkilö on eronnut ja hukuttaa tunteitaan alkoholiin. Samaisessa biisissä sanotaan myös “haen kupin kautta vertaistukea”, joka viittaa avun löytymiseen alkoholin kautta. Lopulta tajutaan, että se ei auta paskaakaan, eikä ole ratkaisu tilanteen helpottamiseksi.

Nuori huppupäinen tyyppi sillalla, selkä kameraan päin, pullo kädessä, katsomassa ohi ajavia autoja.

Tällä biisillä koitan viestiä, että alkoholi ei ole ratkaisu. Se voi auttaa hetkellisesti, mutta pidemmän päälle alkoholi saattaa tehdä enemmän pahaa kuin hyvää. Se, että joku vetää päänsä täyteen hukuttaakseen tunteensa voi meinata sitä, että henkilö haluaa paeta pelottavia tilanteita, joita ei pysty käsittelemään selvinpäin. Alkoholin nauttiminen semmoisessa tilanteessa johtaa siihen, että tuntuu hetkellisesti hyvältä ja asiat tuntuvat sujuvan. Tuntuu jonkinlaiselta saavutukselta, kun pystyy hetken olemaan murehtimatta asioista. Se ei kumminkaan ole minkään arvoista, koska tunne on vain hetkellinen.

Monet lapset ja nuoret ovat nähneet vanhempiensa juomista niin kuin minäkin. Usein liiallisen alkoholin käytön takana onkin juuri se, että koitetaan paeta pahaa oloa, mutta harvemmin mietitään, mitä lapset siitä ajattelevat. Uskallan sanoa monen lapsen ja nuoren puolesta, että se on hyvin pelottavaa.

Monet vanhemmat satuttavat omia lapsiaan tajuamatta sitä. Lapset ja nuoret eivät osaa ajatella, että läheinen yrittää irtaantua vain hetkeksi arjen murheista, Ja vaikka ymmärtäisivät, olisiko se siltikään oikein? Ei.

Pukupäinen itkevä nuori mies mustavalkoisessa kuvassa

Kun nuori vihdoin tajuaa mistä on kyse, hänen on helppo ottaa mallia, koska sitähän varten meillä vanhemmat ovat, roolimalleina.  “Äitini joi, kun hänen veljensä kuoli ja hänellä oli vaikeaa”. Nuoren elämään tulee ensimmäinen kriisi ja hän miettii miten pääsisi siitä yli ja muistaa miten omat vanhempansa toimivat vastaavassa tilanteessa. Niin se vaan menee ja niin sen kuuluukin mennä. Ei se ole nuoren vika. En usko, että yksikään vanhempi haluaa antaa tällaista mallia lapselleen.

Onneksemme on paljon fiksuja nuoria, jotka ymmärtävät, että vanhemmista mallin ottaminen ei ole aina se paras ratkaisu. Minun vanhempani erosivat, kun olin 12-vuotias. Sen jälkeen en ole pitänyt isääni minkäänlaista yhteyttä, vaikka en kanna kaunaa hänelle. Tein jo silloin päätöksen, että en ikinä tule käyttämään alkoholia ongelmien ratkaisemiseksi. Se on ollut fiksu päätös, josta on ollut helppo pitää kiinni. Vaikeissa tilanteissa apua löytyy muualtakin!

Haluan vielä lopuksi sanoa tsempit teille ihanille nuorille, jotka joudutte katsomaan perheissänne liiallista alkoholin käyttöä. Laitan tähän linkin sivulle, josta löytyy paljon kattavaa tietoa siitä, miten nuori saa apua tilanteissa, kun perheessä on liiallista alkoholin käyttöä. Sivuilla on mm. blogi, chatti, ohjeet vertaistukiryhmään ja tarpeellisia yhteystietoja. https://varjomaailma.fi/.

Kannustan jokaista nuorta olemaan rohkea ja hakemaan apua heti, kun tuntuu siltä, että sitä tarvitsee!

Miltä tuntuu, kun ei saa haluamaansa koulupaikkaa?

Kuten varmaan tiedät opiskelupaikat ovat selvillä 9-luokalta päässeille. Tämä on iso askel elämässä ja varmaan aiheuttanut monille erilaisia tuntemuksia – hyviä ja huonoja. Päätimme kysellä muutamalta uuteen opiskelupaikkaan hakeneelta miten he reagoivat, kuullessaan opiskelupaikasta.

Nuori A:  

“Heräsin hieman hämmentyneenä, kun kaverini soitti minulle ja kertoi, että minut hyväksyttiin ensimmäiseen vaihtoehtooni. Olin todella tyytyväinen, kun kaverinikin pääsivät samaan lukioon ja kaikki tulivat onnittelemaan. Minulla oli todella onnistunut ja onnellinen olo.” 

Onneksi olkoon! Hyvin suoriuduttu!  

Nuori B: 

“Olin todella hermostunut. Heräsin tunteja aikaisemmin ja päivitin sivuja koko ajan odotellen tuloksia. Olin tyytyväinen ja onnellinen itsestäni, kun pääsin ensimmäiseen hakutoiveeseeni. Kaikki onnittelivat minua. Olin innoissani seuraavasta lukuvuodesta.“ 

Onnistumisen tunne on mahtavaa, varsinkin kun muutkin onnittelevat sinua! 

Nuori C: 

“Olin yllättynyt, enkä pystynyt ymmärtää päässeeni sinne, minne halusin. Minä olin todella iloinen ja menin heti flexaamaan kavereilleni. Menin ravintolaan syömään äitini kanssa juhliaksemme opiskelupaikkaa.“ 

Onneksi olkoon! Toivottavasti sun kaverisi suhtautuivat flexaamiseen hyvin, eikä niin että työntävät sut ekan mahdollisuuden tullen kottikärryn alle. 🙂 

Nuori D: 

“Minulla oli herätys kello 9, eli silloin kun tulokset tuli. Otin kännykkäni käteeni, ja huomasin päässeeni sisälle ensimmäiseen hakutoiveeseeni. Olen työskennellyt tätä hetkeä varten melkein kaksi vuotta, joten tunteet ottivat minusta vallan ja menin itkien ja täristen äitini luokse kertomaan tuloksista. Olen niin onnellinen, että kaikki kova työni tuotti tulosta.”  

Rankka työ ja panostaminen palkitaan loppujen lopuksi, ei se ole turhastakaan. 

Nuori E: 

Itkin, koska en päässyt niihin kouluihin, minne halusin. Pääsin kolmanteen vaihtoehtooni, mutta en yhtään halunnut mennä sinne. Kai se on ihan ok, mutta en siltikään halua mennä sinne lukioon. 

Uskon, että tilanne harmittaa. Välillä onni ei ole puolellamme ja asiat eivät mene niin kuin itse halutaan. Tässä tilanteessa ei voi oikein muuta kuin nostaa pään pystyyn ja mennä kohti uusia tuulia. Suomessa parasta on se, että voi kouluttautua uudestaan ja hakea elämälleen uutta suuntaa myöhemmässäkin vaiheessa.  

Voi käydä myös niin että kohdallesi ei lätkähdä mitään opiskelupaikkaa. Tilanne on harmillinen, mutta ei menetetty. Voit hakea vielä moniin eri paikkoihin esimerkiksi kymppiluokalle, VALMA:an, LUVA:an tai ammattikoulujen ja lukioiden vapaaksi jääneille opiskelupaikoille. Jatkuvassa haussa voit myös hakea ammatilliseen koulutukseen ympäri vuoden. Apua saa vielä kesälläkin oman koulunsa opinto-ohjaajilta sekä Opintopolku-nettisivuilta 

 

Asiat, jotka ärsyttävät nuorta vuonna 2019 (A-Ö)

Aamuisin herääminen 

Aamut, etenkin aikaiset ovat kamalia, koska sängystä nouseminen on ehkä jopa fyysisesti mahdotonta. Usein ainakin omalta osalta, nukkuminen jää vähemmälle, joten kello kuuden herätys maanantaiaamuna ei ole ehkä mikään idyllisin kokemus. 

Bussista myöhästyminen 

Bussit usein vain pyyhältävät nenän edestä, etenkin kun on jo valmiiksi myöhässä, kirotut bussit!

Caesar-salaatti, josta unohtui krutongit 

Sillä hetkellä, kun olet valmis puraisemaan palan makoisasta caesar-salaatistasi, huomaat että kaikki tekstuuri salaatista on jätetty pois. Caesar-salaatti ilman krutonkeja on vain kuivaa ja mautonta. 

Datan loppuminen puhelimesta 

Sillä hetkellä, kun olet eksyksissä ja et tarvitse mitään muuta kuin Google Mapsin avuksesi, puhelimesi päättää lopettaa datansa ja olet täten yksin luonnon armoilla. Miten nykyihminen nyt voi selvitä edes lähikauppaansa ilman navigaattoria?

Edistymisen mahdottomuus koulutöissä 

Avatessasi koulukirjat tai läppärin tehdäksesi koulutöitä, huomaat yhtäkkiä kaikkia muita asioita huoneessasi, jotka kiinnostavat enemmän. Tässä mielentilassa, jopa sukkapuikolla virkkaaminen, vaikuttaa yhtä hauskalta kuin vuoristoradassa kiitäminen. 

Faijan vitsit 

Isäpapan vitsit osaavat aina olla yhtä myötähäpeällisiä. Vaikka sinulla ei olisikaan isää elämässäsi, varmasti joku perheessäsi tai kaveripiirissäsi murjaisee niitä aivan liikaa ja kaikki ovat valmiita hyppäämään kaivoon niiden takia. 

Geelilakan epäonnistuminen 

Geelilakan epäonnistuessa, joko leviten täysin kädelle, tai muuttuen perunamuussin näköiseksi, turhautumisen tunne on suuri. 

Hampaiden peseminen 

Pienestä pitäen hampaiden pesun rutiinissa on ollut jotain niin turhauttavaa, tästä huolimatta teen sen kahdesti päivässä. Se tunne, kun luulet voivasi mennä nukkumaan, mutta huomaatkin, että et ole pessyt hampaitasi ja joudut hinaamaan itsesi sängystä ylös vain harjataksesi hampaitasi muovinpalasella ja epämääräisellä minttutahnalla. 

Ilkeät kommentit tuntemattomilta 

Ilkeät kommentit ovat levittäytyneet kaikkialle. Etenkin nykyään tuntemattomat ihmiset voivat haukkua syystä tai toisesta sinua internetin kautta. Joskus se on joku, jonka jo entuudestaan tiedät, mutta he ovat vain laittaneet kommentin anonyymina. Tämä on mielestäni lapsellista ja idioottimaista. 

Junan peruuntuminen 

Kun sanot junasi peruuntuneen opettajallesi, saat luultavasti vastauksen: ”Ei sitä tapahdu ikinä”. Sitä tapahtuu yllättävän usein ja sekoittaa myös usein täysin kaikkien aikataulun. 

Kärpäsen pörrääminen nukkuessa 

Kärpäset päättävät liittyä seuraasi, mukavasti korvan viereen pörräämään sillä hetkellä, kun olet päättänyt sulkea silmäsi. Kärpäsen epämääräinen surina keskittää huomion kaikkeen paitsi nukkumiseen ja sen metsästäminen on työläämpää kuin uskoisi. 

Labradorinnoutajan karkaaminen 

Labradorinnoutaja voi vaihtoehtoisesti olla muukin koira (tai eläin), mutta kun labradorinnoutaja pääsee vapaalle jahtaamaan pupujussia, onnea etsintöihin. Mukava kävely lähiseudulla on muuttunut koirajahdiksi. 

Matikan tunnit 

Matikan tunnit ovat useimmille meistä joko kuolemanuuvuttavia tai käsittämättömän hankalia. Tunneilla mieli harhailee ja silmät ovat tapitettu kelloon eikä matikan kirjaan. 

Naisten oikeuksien polkeminen vielä 2020-luvullakin 

Tasan sata vuotta sitten 1920-luvulla suffragetit edistivät naisten oikeuksia ja aloittivat liikkeen, joka jää varmasti historiaan. Miksi 2020-luvulla pitää edelleen taistella tasa-arvosta, eikö sata vuottakaan riitä korjaamaan vääryyksiä? 

Opettajien nalkuttaminen 

Opettajat nalkuttavat mitä oudoimmista asioista. Ei takkeja ruokalaan, ei voidella leipää leipäpisteessä tai ei istumista portaiden päässä. Naurettavia sääntöjä, jotka kyseenalaistavat opettajien auktoriteettia koulussa. 

Panttipullot roskiksessa 

Pullot, joista saisi ihan helposti rahaa, heitetään brutaalisti roskakoriin. Ilmastonmuutoksen kiihtyminen on myös yksi monista sivuvaikutuksista tästä ilmiöstä. 

Quiche-piirakan palaminen pohjaan 

Piirakka kuin piirakka, on aina yhtä harmillista, kun kova vaiva palaa pohjaan. Kuka nyt sellaista piirakkaa haluaa rouskuttaa?

Roskaaminen

Roskat luonnossa näyttävät kauhistuttavalta. Omien jälkien siivoaminen ei paljoa vie keneltäkään, joten olisi parasta vain, jos kaikki tekisivät niin. Roskat voivat joutua eläinten sisään tai vahingoittaa muuten vain pahimmassa tapauksessa. 

Sentin kolikoiden kerääntyminen 

Sentin kolikoita harvoin jaksaa käyttää, koska niitä on usein paljon ja euron muodossa on paljon yksinkertaisempaa. Joskus senteistä voi muodostua jopa 10 euroa, mutta hahmottaminen on hankalampaa ilman laskemista. 

Tupakan tumpit maassa 

Tupakan tumpit on helppo tumpata vaikka läheiseen roskikseen maan sijaan. Tupakan tuotanto ja haittavaikutukset ovat muutenkin tarpeeksi huonosta, niin yhtä hyvin voisit edes siivota jälkesi. 

Unien unohtaminen heti heräämisen jälkeen 

Unien unohtamisessa pahinta on se, kun luulee unella olevan syvällisempi tarkoitus, mutta et enää muista mistä se kertoi. Usein unilla ei ole mitään syvällisempää tarkoitusta, mutta onhan niitä aina ihan kivaa muistaakin. 

Vaatekasan kerääntyminen huoneen lattialle 

Kun et ole valmis luovuttamaan vaatteitasi pesukoneen armoille, jätät vaatteet lojumaan lattiallesi, kunnes vanhempasi tulevat hirvikiväärin kanssa huutamaan asiasta. 

WC-paperin loppuminen kesken käynnin 

Auta armias, jos et tällä hetkellä ole kotona sisarustesi kanssa. Helppohan se on käskyttää sisaruksia tuomaan uusi rulla, mutta mitäs sitten julkisessa vessassa pitäisi tehdä?  

Xenofobia 

Xenofobia eli muukalaisviha lyhykäisesti on vähemmistöjä tai erilaisia ihmisiä kohdistuva viha. Muukalaisviha on yhteiskunnallinen ongelma, jota ei ole tähänkään asti pystytty täysin korjaamaan. 

Yö, joka vilisee hyttysiä

Menit sitten telttailemaan, yöuinnille, ulos kavereiden kanssa tai hakemaan ruokaa Mäkkäristä yöllä, niin en usko, että voisit näin kesäaikaan välttää hyttysiä. Niitä vilisee joka puolella ja huomaamattasi nilkkasi ovat täynnä pistoksia huomenaamulla.

Zen-hetken rikkoutuminen 

Piriseekö puhelin? Itkeekö jossain vauva? Tönäsikö joku olkapäällä? Mitä siitä, zen-hetki on nyt ohi. 

Äänestämättömyys nuorten keskuudessa 

Turha valittaa sitten tulevaisuudessa, jos et itse ollut vaikuttamassa. Liian moni vanhus päättää tulevaisuuden asioista nykyään. Nuorten tulisi ottaa ohjat! 

Öljynporaus

ILMASTONMUUTOS. Öljy tulisi korvata jollain biopolttoaineella kokonaan, jotta saataisiin ilmastonmuutoksen etenemistä huomattavasti hidastettua, ellei jopa estettyä. 

Argh!
Petteri