Miksi Suomi ei Juo!

Suomessa osataan juoda. Alkoholia käyttää aikuisväestöstä noin 85 % ja melkeinpä jokaisesta suvusta löytyy omat kännitarinansa. Meidän alkoholikulttuuri on pitkään ollut humalahakuista, eikä moni voi kuvitellakaan juhlia ilman, että juominen on pääosassa.

Kulttuuri on kuitenkin muuttumassa. Me lähdettiin selvittämään, miksi juominen on meillä normi. Tai tarkemmin: Miksi Suomi EI juo. Reissusta syntyi dokkari, joka löytyy meidän YouTube-kanavalta.

Juominen ei ole normi

Juominen liitetään Suomessa arjen ulkopuolisiin tilanteisiin. Meillä juodaan viikonloppuisin ja juhlissa. Juomakultuurimme ominaispiirre on myös juominen päätyyn asti. Eli kun juominen aloitetaan, niin se lopetetaan vasta sammumisen rajamailla. Tästä syystä meidän alkoholihaittamme on niin rajuja; tapamme juoda on vaarallinen niin keholle kuin ympäristölle.

Yhä useammat, erityisesti nuoret, ovat alkaneet ymmärtämään, että juominen ei ole mikään normi. Juhlia voi ilman alkoholia ja kivaa voi olla selvänäkin. Raittius kiinnostaa nuoria entistä enemmän ja moni baarikin on sen tajunnut. Kuinka monessa baarissa tarjottiin 20 vuotta sitten alkoholittomia drinkkejä? Ehkä muutamassa, mutta nykyään niistä saa jo huomattavasti useammin.

Nuorten juominen on vähentynyt

Nuorten juominen on vähentynyt Suomessa jo pitkään. Vuonna 2019 jo 60 % yläkouluikäisistä kertoi olevansa raittiita. Vielä 10 vuotta sitten luku oli vain 40 %. Samoin joka kuukausi humalassa horjuvien luku on laskenut 18 prosentista 10 prosenttiin.

Kuvio kouluterveyskyselyn tuloksista 2006-2019. Raittius on kasvanut kaikissa ikäryhmissä selvästi.
Lähde: Kouluterveyskysely

Se, miksi nuorten juominen on vähentynyt, johtuu monestakin eri tekijästä. Nuoret ovat entistä tietoisempia juomisen terveysvaikutuksista ja sosiaalinen media on tuonut halun pitää yllä hyvää imagoa. Nykyisin nuorilla on myös paljon enemmän tekemistä kuin ennen. Juominen ei enää ole niin trendikästä, mikä on tietysti hyvä asia.

Pitää kuitenkin muistaa, että nuorten juominen on edelleen ongelma. Samaan aikaan, kun raittius kasvaa, niin kasvaa myös huomattavan paljon juovien määrä. Ääripäät vahvistuvat, mikä näyttää muutenkin olevan yhteiskunnan kehityksen suunta. Vaikka tilastot näyttävät hyvältä, ei saa unohtaa niitä, jotka liikaa juovat.

Onko raittius sosiaalisesti hyväksyttävää?

Kun itse olin nuori, niin juhliin ei ollut asiaa ilman olutta tai kirkasta pulloa takataskussa. Nykyisin asiat on toisin. On sosiaalisesti hyväksyttävämpää olla selvänä, vaikka muut ympärillä joisivat. Kulttuuri on muuttunut ja muuttuu edelleen.

Auki oleva jääkaappi, jonka ovessa erilaisia alkoholittomia juomia.

Kulttuuri ei kuitenkaan ole vielä valmis.
Edelleen juomattomuuttaan voi joutua perustelemaan.
Edelleen oletetaan, että jos ei juo, niin on a) raskaana, b) kipeä tai c) parantunut alkoholisti.
Edelleen on “kavereita”, jotka sujauttavat alkoholittomaan juomaan alkoholia “läpällä”, että kaverinkin “tunnelma nousisi”

Kuten dokkaissa käy ilmi, ei juomattomuus estä tekemästä mitään, paitsi ehkä ajamasta humalassa kolaria ja myös juomattomuuden syitä voi olla monia. Ehkä itse haluaisin tähän vielä lisätä, että eikö olisi hyvä antaa ihmisten olla sitä, mitä on?

Juomisen aloittamisen tärkein motivaatio on yleensä kaverit ja sosiaalinen paine. Älkää painostako ketään olemaan jotain, mitä he eivät halua olla. Ei elämässä, eikä myöskään juomisen suhteen.

Loma alkaa kavereiden kanssa hiekkarannalla, kännissä

Kun lopettelin yläkouluani parikymmentä vuotta sitten, en osallistunut koulun lopetusbileisiin. Sinne menivät tietysti kaikki muut. Syy ei ollut se, että en tiennyt, missä bileet olivat. Kaikki tiesivät, varmasti myös meidän vanhempamme. En osallistunut, koska minua ei kutsuttu mukaan. Syy oli selvä: mulla ei ollut mitään ajatusta juoda alkoholia bileissä, mutta näissä bileissä kaikki joivat. Sillä silloin juodaan, kun alkaa loma!

Sen sijaan vietin valmistujaisiltaa pitkän pyörälenkin merkeissä. Hetken ajattelin, että ihan kettuillakseni ajaisin sanomaan “moi” kaikilla sille rannalle, jossa bileet olivat. Mutta en viitsinyt, koska silloinhan myös heille olisi selvinnyt, että “salaiset bileet” eivät ehkä olleetkaan ihan niin salaiset 😉.

Aurinkoinen kuva hiekkarannasta
Tällä rannalla ne taisi olla, kun alkoi loma…

Miten tänä vuonna juhlitaan siirtymäriittiä? 

Ihmiset elävät arkeaan erilaisten juhlien ja siirtymäriittien välillä. Vuoden varrelle on ripoteltu erilaisia juhlia, joilla arkea rikotaan. Silloin on lupa päästellä höyryjä, tai ihan vaan olla. Koulujen loppuminen on yksi näistä riiteistä. Sitä odotetaan, juhlitaan ja varmasti myös muistellaan kesälomalla, mökin laiturin nokassa.

Oli se sitten valmistumisjuhla, todistusten jako tai virtuaalibileet, niin jollain tavalla koulusta siirrytään lomalle. Jo toista vuotta on kuitenkin “normaalit” siirtymäriitit uhattuna. Mitä jos koulussa ei ole valmistujaisia ja ne juhlatkin pitää siirtää jonnekin loppukesään? Alkaako loma, jos sitä ei pääse kunnolla aloittamaan?

Riveissä istuvia oppilaita ylioppilaslakki päässä.
Oliko sun koulussa päättäjäisiä?

Alkaako loma, jos ei pääse mukaan?

Ilman siirtymäriittiä voi olla, että loma ei tunnu lomalta. Aikuisillakin on monesti erilaisia tapoja, joilla loma “aina aloitetaan”. Se voi olla illallinen kivassa ravintolassa, lomavarusteiden pakkaaminen autoon, laiturin lasku mökillä tai ihan mikä vaan. Loma ei ala ennen kuin “se” on saatu tehtyä. 

Nuoruudessani Itä-Helsingissä juominen oli normia ja jos ei juonut, niin bileisiin ei kutsuttu. Kaikki siirtymäriitit oli lähinnä bileitä ja juomista. Onneksi kulttuuri on muuttunut paljon järkevämmäksi, eikä suuret bileet hiekkarannalla ole enää mikään normi. Ja vaikka olisikin, niin mukaan on usein tervetullut myös, vaikka ei joisi. Tärkeää ei nimittäin ole miten juhlii, vaan yhteisen kokemuksen jakaminen.

Siirtymäriitit ovat nimittäin tärkeitä. Ilman niitä ihmiselle voi tulla ulkopuolinen olo. Voi tuntua siltä, että jotain on jäänyt saamatta tai saavuttamatta. Näin korona-aikana olen itse vähän huolestunut siitä, että valmistujaisjuhlat ym. ovat jääneet pitämättä. Vaikka porukka olisi pieni, niin kannattaa silti muistaa juhlia koulun loppumista ja omia saavutuksiaan.

Olemme kaikki sen ansainneet! 

Miten maailma on nyt parempi kuin ennen?

Tiesitkö, että elämämme on tällä hetkellä huomattavasti parempi kuin maailma, jossa vanhempamme eli? Ja he elivät paremmassa maailmassa, kuin omat vanhempansa? No nyt tiedät 😊. 

Viime vuosi ja tämänkin vuoden alku on ollut hankalaa. Eikä tietenkään vähiten sen takia, että koronaepidemia on laittanut aika monen elämää uusiksi ympäri maailmaa. Vähän suuremmassa mittakaavassa pitää kuitenkin muistaa, että maailma muuttuu koko ajan parempaan suuntaan! Tässä kymmenen syytä miksi. 

1. Olet parempi, tai ainakin älykkäämpi kuin vanhempasi! 

Jokainen uusi ikäluokka on edellistä parempi, ja etenkin älykkäämpi. Ihmisten älykkyysosamäärä kasvaa kesimäärin kolme pistettä kymmenessä vuodessa. Koulutus kehittyy maailmassa koko ajan ja nykyisin meillä on myös tietoa paremmin saatavilla kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. Vähemmän intuitiivinen syy älykkyyden kasvamiseen taas on se, että myös ihmisten elinolot kehittyvät. Parempi ravinto, puhdas ympäristö ja abstraktin ajattelun mahdollistava elämäntilanne ovat myös tärkeä osa oppimista. 

Opettaja ja ollipas ison liitutaulun edessä, jossa sekalaisia matemaattisia kaavoja.
Olet fiksumpi kuin vanhempasi!

2. Emme edes muista suuria sotia! 

Viimeinen maailmanlaajuinen sota loppui 70 vuotta sitten. Vaikka sotia on edelleen, niin me elämme maailmanhistorian rauhaisimpaa aikaa. Toisen maailmansodan jälkeen tehdyt sopimukset ovat (pääpiirteissään) pitäneet ja YK:lla on edelleen sille tarvittavaa arvovaltaa. Lisäksi koko maailma on tällä hetkellä niin sidoksissa toisiinsa, että kolmannen maailmansodan mahdollisuus on aika olematon.  

3. Kotitöihin menee vähemmän aikaa! 

Noin sata vuotta sitten pyykin pesemiseen meni noin 12 tuntia viikossa. Tällä hetkellä tuo aika on noin 1,5 tuntia. Tästä on kiittäminen pyykinpesukonetta. Sama on tapahtunut myös astianpesukoneen, imurin ja viime vuosina erilaisten robottisiivousvälineiden kanssa. Edelleen se oma huone pitää siivota, mutta nykyisin se on paljon helpompaa kuin ennen. Parempi elämä kehittyy yhdessä tekniikan kehityksen kanssa.

Nainen ottaa pyykkiä pois pyykinpeukoneesta.
Parempi pesukone antaa myös paremman elämän

4. Peruskoulu kuuluu (melkein) kaikille! 

Tällä hetkellä maailmassa jo noin 90% lapsista pääsee peruskouluun. Näin ei todellakaan ollut vielä 25 vuotta sitten. Mikä hienointa, niin nykyisin myös tytöt pääsevät opiskelemaan paljon entistä useammin. Jokaista 100 poikaa kohden koulun aloittaa jo 95 tyttöä. Ei siis olla vielä ihan tasoissa, mutta sitä kohti ollaan koko ajan matkalla!  Parempi koulutus takaa yhä paremman elämän kaikille maailman ihimisille.

5. Ihmisillä on yhä enemmän vettä joutavaksi! 

Vuodesta 1990 lähtien noin 2,3 miljardia ihmistä on saanut pääsyn puhtaan juomaveden piiriin. Meillä Suomessa ei ehkä edes osata ajatella, miten tärkeää elämän kannalta on se, että pihdasta vettä on saatavilla. Se on perusedellytys niin ruuanlaittoon kuin terveydenhuoltoon, ja tietysti peseytymiseen. Edelleen on ihmisiä, joilla ei puhdasta vettä ole, mutta kehitys menee koko ajan eteenpäin! 

6. Elämämme on pidempi, ja parempi, kuin ennen! 

Ihmisten keskimääräinen elinikä on noussut noin 80 vuodessa yli 20-vuotta. Me siis elämme paljon pidempään kuin aikaisemmin. Suurimmat syyt kehitykseen ovat lapsikuolleisuuden vähentyminen sekä terveydenhuollon parantuminen ympäri maailmaa. Villeimmissä arvioissa on sanottu, että tänään syntyvät lapset voisivat elää jopa 200 vuotiaiksi! En tiedä onko se hyvä asia, mutta saavutus se ainakin olisi. Lisäksi elämämme on koko ajan parempaa kuin ennen.

Nainen seisoon parvekkeella kädet levitettyina kirkkaassa auringonpaisteessa.
Elämme pidempään ja paremmin kuin ennen

7. Demokratia on pop! 

Maailmassa ei ole koskaan ennen ollut niin paljon demokraattisia maita kuin tällä hetkellä. Toki demokratiassa on ongelmansa ja monessa demokraattisessa maassa on ongelmia. Nykyään kuitenkin jokaisella ihmisellä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä demokratian kautta kuin koskaan ennen.  Parempi mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään lisää itsearvostusta ja toivoa tulevasta.

8. Köyhyys vähenee koko ajan 

Tilastojen mukaan maailmassa on nyt vähemmän köyhiä kuin koskaan. Useat köyhyydestä kärsineet maat ovat voittaneet pahimmat ongelmat ja ihmiset ovat päässeet irti köyhyyden aiheuttamista ongelmista. Köyhyys on edelleen suuri ongelma ja etenkin lapset kärsivät köyhyyden takia. Parempaa kohti ollaan kuitenkin menossa! 

9. Internet on useampien saatavilla 

Vuonna 2005 noin 1,1 miljardia ihmistä pääsi internettiin. Viime vuonna jo yli 4 miljardia ihmistä pääsi käsiksi maailmanlaajuiseen tietoverkkoomme. Internet mahdollistaa yhteydenpidon ja tiedon jakamisen. Se auttaa oppimaan ja näkemään maailmaa uudesta näkökulmasta. Mitä useampi ihminen pääsee internettiin, sitä fiksummiksi me kaikki yhdessä voimme tulla. Vielä kun kehittäisimme itseämme niin, että Internet istessään olisi parempi paikka olla, niin kaikki olisi hyvin.

10. Parempi maailma on se, mitä me haluamme!

Maailmassa on aina huolehdittu tulevaisuudesta. Jokainen sukupolvi on halunnut tehdä hyvää ja toiminut oman aikansa arvojen ja ajatusten mukaan. Nykyinen sukupolvi ei ole mikään poikkeus. Me haluamme, että ihmisillä olisi parempi olla ja teemme asioita sen eteen. Välttämättä se ei ihan joka päivä uutisissa näy, mutta maailma on täynnä ihmisiä, jotka taistelevat paremman tulevaisuuden puolesta. 

Vanhemman ja lapsen kädet pitävät käsissään pientä maapalloa.
Me haluamme, että maailmamme on parempi!

Tietysti maailmassa on vieläkin ongelmia. Ilmastonmuutos, tiedevastaisuus, somen aiheuttamat paineet ja polarisoituminen jne. Kyllä tässä maailmassa haasteita riittää!

Kaiken negatiivisuuden ja uhkakuvien keskellä pitää kuitenkin osata myös iloita asioista, joita ihmiset ovat saavuttaneet! Me ihan oikeasti rakennamme koko ajan parempaa maailmaa, eikä ole mitään syytä, miksi kehitys ei voisi jatkua. 

– Mikael

Pääsiäinen ei ole aina samaan aikaan ja 7 muuta faktaa pääsiäisestä

Pääsiäinen on kaikille tuttu juhla, mutta mitä tiedät pääsiäisestä? Miksi se pitkäperjantai on juurikin pitkä? Ja mistä ylipäätään nimitys “pääsiäinen” tulee? Tässä sulle 8 faktaa pääsiäisestä.

Sulle pitkä perjantai 

Pääsiäinen on pitkä juhla ja se tärkein päivä ainakin meidän perinteessä on pitkäperjantai, mutta miksi? Pitkäperjantai on Jeesuksen kuolinpäivä ja monissa kristillisissä perinteissä se on vuoden ankarin paastopäivä. Kirkoissa luetaan kärsimyskertomuksia ja muutenkin muistellaan Jeesuksen kuolemaa. Ainakin kirkonpenkissä istujalle päivä on siis pitkä…

Aikaisemmin pitkäperjantai otettiin vähän vakavammin sillä sanottiin, että “Se joka pitkäperjantaina nauraa niin, että hampaat näkyy, tekee syntiä”. Nykyään ei onneksi näin ajatella. Monissa muissa kielissä pitkäperjantain nimi on suuri- tai pyhäperjantai. Ehkä vähän parempi nimitys suurelle juhlapäivälle, jos minulta kysytään. 

Pappi, joka pitää käsissään krusifiksia.
Pääsiäisen kristillinen sanoma.

Pakanallinen vai uskonnollinen juhla? 

Nykyisin pääsiäinen on pääasiassa kristillinen juhla. Siihen kuitenkin liittyy paljon “pakanallisia perinteitä”. Esimerkiksi palmusunnuntaina kiertelevät noidat ja trullit eivät kovin kristillisiä ole. Eikä valtava kulutusjuhla, joka pääsiäisestä on tullut.

Pääsiäisen aikaan kevätpäiväntasauksen ympärillä on juhlittu todennäköisesti tuhansia vuosia.  Englannin kielen pääsiäistä tarkoittava sana Easter tulee todennäköisesti muinaisen kevään jumalattaren, Osteran, nimestä. 

Virvon varvon 

Virpominen on samaan aikaan pakanallinen ja kristillinen perinne. Tai oikeastaan se on pakanallinen perinne, johon on sekoittunut kristillinen sisältö, kuten moneen muuhunkin perinteeseen. Virpomalla yritetään karkottaa pahoja henkiä, noitia ja ylipäätään kaikkea pahaa.

Myös kristillinen pääsiäinen on pahojen ja hyvien voimien taistelua, johon virpominen liittyy. Virpomisvitsat kuvastaa kirstillisessä perinteessä palmunoksia, joilla Jeesus toivotettiin tervetulleeksi Jerusalemiin.

Värikkäitä pääsiäisen virpomisvitsoja
Virpomisvitsoja palmusunnuntailta

Milloin se pääsiäinen on? 

Pääsiäinen on joka vuosi vähän eri aikaan. Virallisesti pääsiäinen on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeen. Se voi siis sijoittua 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta väliseen aikaan. Helppoa, paitsi että ei ole 😀.

Pääsiäisen ajankohta voi vaihdella maailmassa käytettyjen kalenterien takia ja käytännössä pääsiäisen ajankohta määritetään matemaattisen kaavan mukaan. Pääsiäisen ajankohta vaikuttaa myös moniin muihin kirkkopyhiin, jotka nekin muuttuvat pääsiäisen mukaan. 

Mämmikin on pyhää 

Oletko koskaan miettinyt, miksi mämmiä syödään? Tai miksi sitä ylipäätään on olemassa… Mämmi on peräisin Persiasta ja sitä on syöty Suomessa 1700-luvulta lähtien. Pääsiäisen kohdalla mämmi liittyy happamattoman leivän perinteeseen.

 Juutalaisessa perinteessä hapan on pahan vertauskuva, eikä pääsiäisaterialla saanut olla mitään hapanta. Mämmi (jota usein nautitaan kerman ja sokerin kanssa), on Suomen pääsiäispöytään kuuluva “happamaton leipä”. Tai niin voidaan ainakin ajatella.

Rovallinen pääsiäisherkkua mämmiä pöydällä
Kuinka monta rovallista mämmiä syöt pääsiäisenä?

Pääsiäinen päästää.. mistä? 

Oletko miettinyt mistä pääsiäisenä päästään? Tuskin, mutta kerron sen silti. Mikael Agricola todennäköisesti kehitti pääsiäisen nimen, kuten monta muutakin suomenkielen sanaa. Pääsiäisenä sanan mukaisesti päästään irti paastosta tai vaihtoehtoisesti päästään synnistä.

Nimi muistuttaa myös Juutalaisesta pesah-juhlasta, sekä talvesta pääsemisestä. Nykyään pääsiäisen suurin pääseminen lienee, ainakin koululaisille ja työntekijöille, pääseminen neljän päivän vapaille. 

Pääsiäiskokot pahaa vastaan! 

Suomessa on ollut tapana poltella kokkoja juhannuksena, mutta myös pääsiäiseen liittyy kokkoperinne. Pääsiäisenä etenkin Pohjanmaalla on ollut tapana sytytellä kokkoja pääsiäislauantaina. Miksi juuri lauantaina?

Siksi, koska se on vuoden vaarallisin päivä! Silloin Jeesus on kuolleena tuonelassa ja pahat voimat uhkaavat ihmisiä. Kokoilla karkoitetaan pahoja henkiä ja toivotetaan onnea. Samaa perinnettä on toki ollut myös pakanallisissa piireissä jo ennen kristinuskon tuloa Suomeen.

Mustavalkoinen kuva pienestä pääsiäiskokosta.
Kyytinen, Pekka. Pääsiäiskokolla Ähtärissä. 1968

Pääsiäinen kestää neljä kuukautta

Pääsiäinen on kirkon suurin juhla ja sitä oikeastaan vietetään neljä kuukautta. Pääsiäiseen valmistautuminen alkaa laskiaistiistaina, kun laskeudutaan 40 päiväiseen paastoon. Paasto loppuu pääsiäisen suureen juhlaan, josta alkaa pääsiäisen jälkeinen aika. 

Pääsiäisaika lopuu helluntaihin, jota vietetään pyhän hengen vuodattamisen ja kristillisen seurakunnan perustamisen kunniaksi. Aika pitkät bileet, siis. Pääsiäisajan jälkeen onkin sitten hiljaisempaa ja seuraava suuri juhla on vasta joulu.

Pääsiäiseen kuuluu satoja erilaisia perinteitä ympäri maailmaa. Jotkut niistä on kristillisiä ja jotkut ei-kristillisiä. Se on kevään aloitusjuhla, joka kuuluu kaikille uskoista tai uskomattomuudesta huolimatta. Ja jos ei muuta, niin ainakin se on mukava lyhyt tauko koulu- ja työvuoteen, jota me kyllä varmasti jokainen tarvitaan. 

Paras ohje minkä olen saanut

Nuorena opiskelijana sain harjoittelunohjaajaltani maailman parhaan ohjeen. Hän eli oman ohjeensa mukaan ja olen itsekin niin yrittänyt tehdä. Saman ohjeen annan myös sinulle. Väitän, että se voi olla paras ohje, jonka tulet ikinä saamaan:

Jumppa menee kaiken muun edelle  

Vanhoja ihmisiä jumppaamassa jumppamatoilla
Kysyttävää? Laita meidän kysy/Fåga-palstalle kysymys!

Ohje pitää ehkä vähän avata… 

Ohjeen ajatus ei tietenkään ole se, että kaikkien pitäisi ryhtyä jumppaamaan (vaikka se toki fiksua olisi). “Jumpan” voi korvata millä tahansa itselle tärkeällä ja positiivisella harrastuksella tai tekemisellä

Jumppaa on pitsinnypläys, jalkapallo, kävely, kuntosali, lukeminen… tai mikä tahansa muu asia, joka sulle on tärkeää. Viikoittainen jumppa vain sattui olemaan ohjaajalleni “SE juttu”. 

Se, että jumppa menee “kaiken muun edelle”, taas tarkoittaa juuri sitä. Onko tulossa tärkeä tapaaminen? Ei mitään väliä, jumppa menee edelle. Soittaako pomo? Ei väliä, jumppa menee edelle. Onko tärkeän koulutehtävän deadline keskiyöllä? Ei mitään väliä. JUMPPA MENEE EDELLE! 

Korkkitauluun nastalla kiinnitetty paperi, jossa lukee I don't care.
Ihan kaikista pakoista ei tarvi välittää

Elämässä on liikaa pakkoja 

Elämässä on lähes aina enemmän tekemistä kuin aikaa. Koulu, työ, harrastukset, kaverit… mutta vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Osa tekemisistämme vie energiaa ja osasta sitä saa lisää. Oman jaksamisen kannalta nämä pitäisi olla vähintään tasapainossa. 

Me kaikki varmasti tiedämme omasta elämästämme asiat, jotka vie energiaa. Usein ne ovat asioita jotka koetaan “pakkona”. Ne ovat vaatimuksia ulkopuolelta, työstä, kavereilta tai vaikkapa perheeltä. Liian usein “pakot” menee edelle elämässä. Etenkin tunnollisilla ihmisillä, jotka eivät halua tuottaa pettymystä muille. 

Mutta kun pakkoja kasaa riittävän paljon, niin niska pakostakin katkeaa.  

Ohjeen ydin: Oma jaksaminen (oikeasti) edelle 

Oma jaksaminen on siis laitettava, ihan oikeasti, kaiken muun edelle. Siitä ohjeessa on oikeasti kyse. Jokaisen pitää varata omassa elämässään aikaa asioille, joista saa voimaa. Ja tässä asiassa saa olla itsekäs! Itse asiassa jokaisella on oikeus ja velvollisuus pitää itsestään huolta. 

Oman jaksamisen edelle laittaminen auttaa myös muita. Jos käy välillä lataamassa akkujaan jonkin kivan parissa, niin myös muiden auttamiseen on voimia. Jos laittaa jumpan kaiken muun edelle, niin laittaa myös läheiset ihmiset keskiöön. 

Tietokoneen näppäin, jossa lukee don't forget to take care of yourself!
Jumppa menee kaiken muun edelle!

Se yksi poikkeus sääntöön 

Miten pitkälle tässä elämänohjeessa sitten kannattaa mennä? Kysyin asiaa ohjaajaltani ja siitä muodostuikin aika pitkä keskustelu. Tiimikokous, budjettikokous, pomo tai edes tasavallan presidentti ei saisi ohjaajaani jättämään jumppaa väliin.

Ainoa asia, mikä menee edelle on oma lapsi. Ja sekin vain siinä tapauksessa, jos oma puoliso ei voi asiaa hoitaa. Vaikka jumppa onkin tärkeää, niin ei se maailman tärkein asia ole.

Poikkeus vahvistaa myös hyvät säännöt.