Mikä sinusta tulee isona?

Kysymys, jonka me kaikki nuoret ja ehkä hieman vanhemmatkin olemme kuulleet liian monta kertaa. Olenko ainut joka näkee punaista aina, kun kuulee tuon kysymyksen? Tuo kysymys saa aina miettimään, että tarvitseeko minun ihan vielä tietää mikä minusta tulee isona, mitä haluan tehdä tulevaisuudessa, missä asun ja millaisessa perheessä elän? Unelmia ja haaveita pitää olla, mutta täytyykö oman identiteetin olla vielä ihan valmis?

Mikä edes on identiteetti? Mietin sen sanan määritelmää pitkään. Wikipedia kertoo meille näin: “Identiteetti tarkoittaa psykologiassa ihmisen yksilöllistä käsitystä itsestään. Identiteetin perustana ovat ihmisten omat persoonalliset ominaisuudet, jotka voivat muuttua tai kehittyä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa”. Okei no niin, nyt tiedämme, mitä identiteetti tarkoittaa. Mikä on minun merkitykseni ja tehtäväni tässä elämässä? Hirmu vaikea kysymys.

On vaikeaa uskoa, että kaikki aikuisetkaan osaavat vastata tuohon kysymykseen, joten miksi nuorten pitäisi osata vastata? Ysiluokan yhteishaku on hetki, joka koittaa jokaisen elämässä. Silloin pitäisi osata tehdä päätös, mitä sitä haluaa lopun elämän tehdä. Siltä se ainakin tuntui, kun kävin juttelemassa opon kanssa ollessani aivan hukassa tulevaisuuden suhteen.

Haluan kuitenkin antaa yhden vinkin sinulle, jolla on ysiluokan yhteishaku edessä. Älä stressaa! Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, mutta älä välitä vanhempien tai opon painostuksesta. Sinä ehdit opiskella vielä monta ammattia itsellesi, jos et heti ole varma, mitä haluat tehdä. Se on myös todella okei! Nykypäivänä useamman ammatin opiskelu voi helpottaa elämää huimasti töitä etsiessä. Älä myöskään menetä toivoa, jos ensimmäisellä kerralla ei onnista päästä juuri siihen kouluun, johon olisit halunnut. Asenne ratkaisee tässäkin.

On varmasti myös niitä nuoria, joilla on suunnitelmat selvänä jo ysiluokalta lähdettyä. Se on ihailtavaa. Tarkoittaako se siltikään sitä, että kaikkien pitäisi olla varmoja tulevaisuudesta?

Aikuiseksi kasvaminen tarkoittaa muutakin kuin ammatin saamista ja töissä olemista. Usein nuoret muuttavat pois kotoaan kasvaessa aikuisiksi ja perustavat oman perheen. Perhe-sana on hieman pelottava, koska se voi tarkoittaa niin montaa eri muotoa. Minulla on ainakin semmoinen fiilis, että kun äiti puhuu minulle tyylillä: “Sitten kun sinulla on oma perhe ja…”, niin hän tarkoittaa sitä, että minulla on puoliso, lapsia, omakotitalo ja lemmikkieläimiä. Entä, jos en halua lapsia? Entä, jos en ikinä muuta omakotitaloon? Miten voisin tässä kohti ennustaa sitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Haluan nyt vain sanoa, että mielipiteet ja elämäntilanteet voivat muuttua moneen kertaan. On ehkä toisaalta ihan hyväkin, että kaikkea ei ole lukkoon lyöty, sillä silloin on usein avoin mahdollisuuksille, joita ei muuten olisi huomannut. Kenenkään ei tulisi ottaa stressiä siitä mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Sen sijaan nuoruudesta kuuluu nauttia opiskelujen ohella. Isoja päätöksiä ehtii tekemään myöhemminkin ja asioilla on tapana loksahdella paikoilleen juuri silloin, kun niiden eteen ei yritä hirveästi mitään tehdä.

Mietin juuri sitä, että onko oma identiteetti välttämättä hukassa, vaikkei tietäisi mitä tulevaisuudelta haluaa. Ehkä se on niin… Ainakin, jos Wikipediaan on luottamista. Tai sitten jokaisella on oikeus määrittää se, mitä omalla identiteetillään meinaa. Onko sillä edes lopulta väliä? Samassa sopassa me kaikki joka tapauksessa lillutaan.

Toivotan tsempit sinulle, joka pohdit omaa tulevaisuuttasi ja elämän vaikeita kysymyksiä. En voi muuta sanoa kuin, että koita olla stressaamatta. Älä anna aikuitsen painostuksen haitata, vaan muista nauttia nuoruudesta. Kukaan meistä ei ole yksin, koska meitä hukassa olijoita on monia. Itse ajattelen, että asiat vaan kolahtavat paikoilleen sitten, kun on sen aika. Sitä odotellessa…


Terkuin, Neea
nuorisoalan opiskelija

Miksi on niin vaikea tehdä liikunnasta elämäntapa?

Siinäpä vasta ongelma ratkaistavaksi. Kuulun itse siihen ihmisryhmään, joka haluaisi vajota maan alle aina, kun koulussa on liikuntaa tai jokin “mahtava” urheilupäivä. En hirveästi pidä joukkuelajeista, mutta pari poikkeusta löytyy. Olen harrastanut melkein koko elämäni ratsastusta. Siinä saa tehdä asioita juuri siihen omaan tahtiin, yksinään, eläimen kanssa. Toisaalta sitten olen kuullut elämäni aikana useasti lausahduksen “Ei ratsastus ole urheilemista”. Noh, joo… Tämä ei nyt ollut tämän postauksen pointti! Sen sijaan aion kertoa teille hyviä vinkkejä, miten liikkumisesta voisi saada ihan hauskaa.

Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan n. 20 % kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista nuorista liikkui vähintään tunnin päivittäin. Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa harrasti noin 24 %. Suositusten mukaisesti, jokaisen nuoren tulisi harrastaa liikuntaa 1–1,5h päivässä, josta vähintään puolet tulisi olla sykettä nostattavaa.

Kyseiset luvut ovat huolestuttavan pienet suositukseen verrattuna. En kuitenkaan aio alkaa saarnaamaan tästä sulle, mutta kerron pari syytä mistä arvelen prosenttien vähyyden johtuvan.

Ensimmäinen syy on perheiden kasvavat taloudelliset ongelmat. Perheessä saattaa olla rahahuolia ja useampi lapsi hoidettavana. Kalliit harrastukset ovat silloin täysi mahdottomuus. On ymmärrettävää, että toinen lapsista ei pysty harrastamaan jääkiekkoa ja toinen ratsastusta, kun kulut saattavat mennä kuukaudessa jo helposti yli tuhannen euron…

Toisena syynä on se, mikä tilastoissakin näkyy pidempää aikajaksoa seuratessa, eli nykyteknologia. Ennen perheissä ei ollut pelikonsoleita, tietokoneita, televisioita, tabletteja ja puhelimia. Silloin lapset ja nuoret joutuivat itse kehittämään tekemistä. Usein se oli jotain liikunnallista, kuten ulkona leikkimistä tai metsässä juoksentelemista. Nyt teknologian ansiosta on helpompaa jäädä sisälle katselemaan tai pelaamaan milloin mitäkin, joka taas automaattisesti vähentää liikkumista huomattavasti.

Kolmantena asiana mieleeni tulee sosiaaliset paineet. Voi olla suuri kynnys lähteä harrastamaan mitään, jos ei ole ihan sujut itsensä kanssa ja se taas on murrosiässä hyvin yleistä. Harrastuspiirit eivät välttämättä innosta kaikkia. Pelkkä ajatus toisten edessä mokaamisesta saattaa olla jollekin kauhistuttavaa. Toiset taas saattavat pelätä yksin jäämistä, riita- tai kateustilanteita. 

Kaikki eivät siis jää laiskuuttaan kotiin katsomaan Netflixiä silloin, kun pitäisi urheilla. Toki niitäkin henkilöitä löytyy. Täytyy myöntää, että huonon sään iskiessä tulee mietittyä kahteen kertaan sitä, että hakeeko pyörän kellarista vai käveleekö lähimmälle bussipysäkille. Opiskelijana raha – tai ennemmin sen puute – saattaa vaikuttaa kulkuvälineen valintaan.

Miten siitä liikunnasta sitten saisi mielekästä ja mieluiten vielä semmoista, että sitä jaksaisi harrastaa vähintään sen 1,5 tuntia päivässä?

Ensimmäinen vahva suositukseni on se, että kulje kaikki kohtuulliset matkasi kävellen/pyöräillen/skeittaamalla tai ihan millä tavalla vain, joka tuntuu itsellesi mieluisimmalta. Itse olen huomannut olevani koulussa paljon pirteämpi, kun aamulla ensimmäisenä kävelen tai pyöräilen viisi kilsaa sinne. Illalla uni tulee huomattavasti paremmin, kun on liikkunut raittiissa ilmassa. Lopulta huomaa, että päivän liikuntasuositus tulee äkkiä täyteen, jos käy koulussa ja kaupassa päivän aikana kävellen.

Toinen suositukseni on se, että tee ystävien kanssa yhdessä! Asia on tietysti eri, jos et tykkää joukkuelajeista, mutta usein yhdessä futiksen potkiminen voi olla hauskempi idea kuin lenkkeily yksinään. Toki toisille oivana keinona toimii laittaa napit korville ja lähteä metsään samoilemaan. Pointtini kuitenkin oli se, ettei aina tarvitse käydä kalliissa seurassa urheilemassa, jotta liikkumisesta saisi mielekästä.

Kolmantena sanoisin, että kokeile rohkeasti uutta ja tee erilaisia juttuja! Jokaiseen asiaan pätee varmaankin se, että uuden kokeilu on hyväksi. Mistä sitä tietää, jos sattumalta siinä sivussa löytyisikin joku toinen budjetille sopiva unelmalaji. On myös hyvä vaihdella liikuntamuotoja, jos todella aiot liikkua joka päivä. Aivot tykkäävät vaihtelusta ja usein vaihtelu kehittää erilaisia kykyjä. Näin et myöskään kyllästy niin helposti.

Viimeisenä ehdotan tekemään töitä unelmien eteen! Kirjaimellisesti! Jos unelmasi on aloittaa pelata jääkiekkoa, voit koittaa etsiä itsellesi ilta- tai viikonlopputöitä koulun ohelle ja kerätä taskurahaa harrastuksen aloittamiseksi. Mikä olisikaan palkitsevampaa? Töissä on vielä se hyvä puoli, että siellä usein tulee hyötyliikuntaa!

Näillä helpoilla ja ehkä jopa ihan hauskoilla neuvoilla pääset edes hieman lähemmäs 1,5 tunnin tavoitetta. Ja hei, älä ota stressiä, vaikka et joka päivä pääsisi tavoitteeseen. Pienikin lisä tämän hetkiseen tilanteeseen on muutos, ja se on ainoastaan positiivista. Haastan sinut kokeilemaan rohkeasti jotain uutta ja ottamaan itsellesi jonkin pieni henkilökohtainen tavoitteen!

Tsempit kaikille, jotka uskallatte tarttua haasteeseen!

Terkuin, Neea
nuorisoalan opiskelija

6 vinkkiä miten mokata kesätyöhaussa

Jokaiselle nuorelle ajankohtainen asia: KESÄTYÖT! En ole varmasti ainut, jolle on useampana vuonna käynyt niin, että olen huhtikuussa havahtunut ajatukseen, että niitä kesätöitä olisi varmaan pitänyt jo hakea? Onnekseni olen joka vuosi töitä saanut, mutta niiden saaminen ei todellakaan ole itsestäänselvyys.

Kesätyö ei aina ole se ajattelemasi unelmatyösi. Työ ei välttämättä ole juuri sitä mitä kesähelteillä haluaisit tehdä, kun ystävät ovat rannalla uimassa. On kuitenkin hyvä muistaa, että se on ainoastaan positiivista kokemusta sinulle! Siitä voi olla paljon hyötyä tulevaisuuden työnhaussa ja onhan se aina kiva saada säästöihin hieman rahaa, vai mitä?

Keräsin neuvoja siitä, miten kesätöitä ei kannata hakea. Laitan myös vinkkejä, miten vältät kyseiset tilanteet, jotta meillä kaikilla olisi hieman paremmat tsäänssit saada töitä vielä tälle kesällä, kun se ei toistaiseksi ole myöhäistä. Aloitetaanpa!

Olisko se hakemus pitäny tehä? Jep, olishan se tietysti ollu ihan hyvä…. Huonolla hakemuksella ei kuitenkaan tee yhtiskä mitään. Hakemuksen tarkoituksena on herättää lukijassa mielenkiintoa, joten jos et käytä hakemuksen tekemiseen kahta minuuttia pidempää, on turha kuvitella, että lukijakaan viitsisivät käyttää hakemuksen lukemiseen kauhean pitkää aikaa. Hakemuksessa usein kehutaan itseään ja omia vahvuuksiaan. Se on hyvä ja oikea tapa, mutta älä kuitenkaan liioittele! Hakemusten lukijat ovat alan ammattilaisia, he huomaavat kyllä sun sepitetyn ansioluettelosi.

Protip: Hyvä hakemus on avainsana kaikelle. Siitä se homma lähtee käyntiin. Käytä aikaasi hyvän hakemuksen tekoon ja lue se useamman kerran läpi ennen lähettämistä. Voit myös pyytää palautetta työhakemuksestasi joltain luotettavalta tyypiltä. Hakemukseen on hyvä liittää mukaan kuva itsestäsi, joka on mahdollisimman ajan tasalla oleva. Kerro myös kaikki edelliset työkokemuksesi ja mahdolliset suositukset. Jos sinulla on jotakin erityisosaamista, kerro sekin. Yritä kirjoittaa hakemus mielenkiintoiseksi, jotta se jäisi lukijan mieleen erityisesti. Toisinaan taas voi olla parempi kävellä suoraan työpaikalle ja kertoa kiinnostuksesi työtä kohtaan.

Ei mul ookkaan motii… Kun työpaikalta soitetaan ja pyydetään tulemaan haastatteluun, niin ei kannata haukotella vastaukseksi. Työ ei ole välttämättä ole juuri se mieluisin, mutta hei! Onko muuta työtä tarjolla, sen hakemuksen jälkeen, johon olet käyttänyt kaksi minuuttia aikaa..?

Protip: Tutustu työhön etukäteen. Jos työpaikalla on esimerkiksi nettisivut, käy lukemassa heidän toiminnastaan ennen haastattelua. Silloin voit loistaa tietämykselläsi.

Mitä sitä suotta panostamaan… Edellisenä iltana ei ehkä välttämättä jaksaisi millään käydä suihkussa. Äitikään ei oo justiinsa sattunut pesemään pyykkiä, eikä kaapissa ole puhtaita vaatteita. Muutenkin työhaastatteluun voi lompsia sisään kuin mikäkin maailman omistaja. Onneksi lippis pelastaa likaiset hiukset.

Protip: Ei näin. Tee palvelus itsellesi ja muille paikalla olijoille… Käy suihkussa edellisenä iltana tai samana aamuna. Laita päällesi mahdollisimman asialliset ja siistit vaatteet. Muista myös paikalle mentäessä hyvät käytöstavat, tervehdi, katso kätellessä silmiin ja esittäydy kertomalla kuka olet.

V*ttu, ku ei vois vähempi kiinnostaa.  Haastattelutilanteessa ärräpäiden lentely voi olla suuri turn off työn saannille, varsinkin, jos haet palvelualalle. Monelle on saattanut jäädä vapaa-ajalta tapa kiroiluun, mutta työhaastattelussa se ei ole sopivaa. Pese siis suusi saippualla ennen haastatteluun lähtöä.

Protip: Kiroilun sijasta on hyvä muistaa kohteliaat puhuttelutavat. Esimerkiksi: Muiden päälle puhuminen ei ole kovin sopivaa ja kannattaa etukäteen miettiä, miten puhuu haastattelijoille. En suosittele puhumaan 50-vuotiaalle haastattelijalle nuorisoslangia – hän ei välttämättä ymmärrä sinua.

Hups, nukuin pommiin. Työhaastattelusta myöhästyminen ei anna hyvää kuvaa sinusta. Vaikka se olisikin vahinko, voi haastattelija olettaa sen kuuluvan normaalistikin sinun tapoihisi. Jos kuitenkin myöhästyt, muista pahoitella sitä.

Protip: Työhaastatteluun mennessä valitse mieluummin bussi, joka on reilusti etuajassa kuin semmoinen, joka olisi juuri oikeaan aikaan paikalla. Ikinä ei voi tietää, jos bussi myöhästyy tai eksyt matkalla. Annat hyvän kuvan itsestäsi, kun olet ajoissa paikalla. Näin vältyt myös suurelta häpeän tunteelta, kun et tule myöhässä paikalle.

En mä nyt haluukkaan tulla teille… Kun sinulle ilmoitetaan työstä, ota se vastaan! Annat huonon kuvan itsestäsi, jos kieltäydyt työstä ilman pätevää syytä. Niin myös varmistat sen, että he eivät ota sinua seuraavanakaan vuonna töihin.

Protip: Ole innoissasi sinulle tarjotusta työstä ja anna sen kuulua puhelimen välityksellä. Sovi oma-aloitteisesti, milloin työt alkavat ja milloin menet kirjoittamaan työsopparin. Näin hekin varmistuvat, että ovat palkanneet juuri oikean henkilön heille töihin. Jos olet kuitenkin saanut jo työpaikan, kieltäydy työstä ystävällisesti ja selitä tilanne.

Muista, että sana kiirii työpaikkojen välillä! Varsinkin pienillä paikkakunnilla maine saattaa lähteä äkkiäkin leviämään. Kukaan ei varmaan halua evätä kaikkia työpaikkamahdollisuuksiaan, joten kannattaa panostaa työnhakuusi!

Näitä ohjeita noudattamalla olet astetta lähempänä työn saamista…, ehkä! Niin ja mikä tärkeintä… Aloita työn haku NYT! Muuten voi olla liian myöhäistä.

Täältä löydät lisää hyviä vinkkejä työnhakuun: https://duunitori.fi/tyoelama/kesatyonhakuvinkit/.

Jos sinulla ei ole vielä työkokemusta, katso parhaat vinkit työhakemuksen tekemiseen.

Samaiselta sivustolta löydät muutenkin paljon kattavaa tietoa kesätöistä ja mikä parasta, sieltä löytää myös työpaikkoja, jotka etsivät nuoria kesätyöntekijöitä!

Toivotan onnea joka ikiselle kesätöitä etsivälle! Se ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella…

Terkuin, Neea
nuorisoalan opiskelija